Kiusaaminen päiväkodissa : Haastattelututkimus Mikkelin alueen päiväkodeissa
Kanerva, Johanna; Ulmanen, Sini (2011)
Kanerva, Johanna
Ulmanen, Sini
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104264854
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104264854
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoitus oli tutkia 4–6-vuotiaiden päiväkotilapsien kokemuksia päiväkotikiusaamisesta. Tutkimus toteutettiin kahdessa kunnallisessa päiväkodissa Mikkelissä. Tutkimuksessa kartoitettiin päiväkotikiusaamisen esiintyvyyttä, kiusaamisen muotoja sekä lasten tapoja selvitä kiusaamisesta. Opin- näytetyössämme vertailemme myös sukupuolten välisiä eroja kiusaamisen määrän ja laadun suhteen. Lisäksi tutkimus antoi tietoa siitä kenelle lapsi kertoo kiusaamisesta, kuka on kiusaaja lasten mielestä ja puuttuvatko päiväkodin työntekijät kiusaamiseen lasten mielestä.
Tutkimus oli osittain sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin haastattele- malla päiväkotilapsia anonyymisti. Teemahaastattelussa oli noin kymmenen kysymystä kiusaamiseen liittyen, joista keskusteltiin avoimesti lapsen kanssa.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 32 päiväkotilasta, joista tyttöjä oli 14 ja poikia oli 18. Tulosten mukaan 84 % haastatelluista lapsista oli kokenut kiusaamista päiväkodissa. Fyysistä kiusaamista esiintyi enemmän kuin henkistä kiusaamista niin poikien kuin tyttöjenkin keskuudessa. Sukupuolten välillä oli eroja siten, että tytöillä esiintyi poikia enemmän henkistä kiusaamista esimerkiksi leikistä pois jättämistä ja eristämistä. Pojat kokivat eniten fyysistä kiusaamista, kuten potkimista ja tönimistä.
Kiusaamiseen puuttuminen vaatii avointa puheeksi ottamista asiasta, mutta siihen tarvitaan myös nopeita käytännön toimia jo varhaisessa vaiheessa. On erittäin tärkeää, että päiväkoti olisi lapselle sellainen paikka, jossa kaikilla lapsilla olisi turvallinen olla ja kasvaa. Vanhempien ja päiväkodin yhteistyö on en- siarvoisen tärkeää, jotta jokaisella on tieto siitä, mitä päivän aikana päiväkodissa on tapahtunut. Yhteistyö vaatii molemminpuolista luottamusta, jotta voidaan avoimesti keskustella niin positiivisista kuin negatiivisistakin asioista.
Tutkimus oli osittain sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin haastattele- malla päiväkotilapsia anonyymisti. Teemahaastattelussa oli noin kymmenen kysymystä kiusaamiseen liittyen, joista keskusteltiin avoimesti lapsen kanssa.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 32 päiväkotilasta, joista tyttöjä oli 14 ja poikia oli 18. Tulosten mukaan 84 % haastatelluista lapsista oli kokenut kiusaamista päiväkodissa. Fyysistä kiusaamista esiintyi enemmän kuin henkistä kiusaamista niin poikien kuin tyttöjenkin keskuudessa. Sukupuolten välillä oli eroja siten, että tytöillä esiintyi poikia enemmän henkistä kiusaamista esimerkiksi leikistä pois jättämistä ja eristämistä. Pojat kokivat eniten fyysistä kiusaamista, kuten potkimista ja tönimistä.
Kiusaamiseen puuttuminen vaatii avointa puheeksi ottamista asiasta, mutta siihen tarvitaan myös nopeita käytännön toimia jo varhaisessa vaiheessa. On erittäin tärkeää, että päiväkoti olisi lapselle sellainen paikka, jossa kaikilla lapsilla olisi turvallinen olla ja kasvaa. Vanhempien ja päiväkodin yhteistyö on en- siarvoisen tärkeää, jotta jokaisella on tieto siitä, mitä päivän aikana päiväkodissa on tapahtunut. Yhteistyö vaatii molemminpuolista luottamusta, jotta voidaan avoimesti keskustella niin positiivisista kuin negatiivisistakin asioista.