Passiivipientalon energiankulutus ja liittäminen kaukolämpöön
Hyvönen, Samuli (2011)
Hyvönen, Samuli
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104194500
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104194500
Tiivistelmä
Työssä tarkasteltiin yhden passiivipientalon ja kolmen verrokkikohteen energian tarpeita ja -kulutuksia sekä pohdittiin yksittäisen passiivipientalon ja passiivipientalokaupunginosan kaukolämpöön liittämisen kannattavuutta. Työn tavoitteena oli määrittää esimerkkikohteiden energiankulutusten perusteella, onko passiivitalon liittäminen kaukolämpöön kannattavaa yksittäisen rakentajan lisäksi kaukolämpöliiketoiminnallisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Työssä kohteiden lämmitys- ja laitesähköenergian tarpeet määritettiin Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 ohjeiden mukaan. RakMK:n osan D5 mukaan laskettuja energian tarpeita korjattiin perustietolomakkeella selvitetty-jen käyttötietojen ja -tottumusten mukaan. Laskennallisia energian tarpeita verrattiin kohteiden toteutuneisiin energiankulutuksiin ja niiden eroavaisuuksien syitä sekä merkittävyyksiä pohdittiin. Työssä tarkasteltiin passiivipientalokaupunginosan kaukolämpöön liittämisen kannattavuutta sekä kaupunginosan energiantuotannon aiheuttamia päästöjä ja primäärienergian tarvetta.
Yksittäiselle rakentajalle edullisimmaksi lämmitysmuodoksi osoittautui suora sähkölämmitys. Kaukolämpö ja maalämpö osoittautuivat myös mahdollisiksi lämmitysmuodoiksi passiivipientalossa. Kaukolämpöliiketoiminnan näkökulmasta pelkästään passiivipientaloista rakennettu kaupunginosa ei tullut kannattavaksi kaukolämpöyhtiölle. CHP-tuotannon primäärienergian tarve ja hiilidioksidipäästöt osoittautuivat merkittävästi pienemmiksi kuin lauhdetuotannossa.
Työssä kohteiden lämmitys- ja laitesähköenergian tarpeet määritettiin Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 ohjeiden mukaan. RakMK:n osan D5 mukaan laskettuja energian tarpeita korjattiin perustietolomakkeella selvitetty-jen käyttötietojen ja -tottumusten mukaan. Laskennallisia energian tarpeita verrattiin kohteiden toteutuneisiin energiankulutuksiin ja niiden eroavaisuuksien syitä sekä merkittävyyksiä pohdittiin. Työssä tarkasteltiin passiivipientalokaupunginosan kaukolämpöön liittämisen kannattavuutta sekä kaupunginosan energiantuotannon aiheuttamia päästöjä ja primäärienergian tarvetta.
Yksittäiselle rakentajalle edullisimmaksi lämmitysmuodoksi osoittautui suora sähkölämmitys. Kaukolämpö ja maalämpö osoittautuivat myös mahdollisiksi lämmitysmuodoiksi passiivipientalossa. Kaukolämpöliiketoiminnan näkökulmasta pelkästään passiivipientaloista rakennettu kaupunginosa ei tullut kannattavaksi kaukolämpöyhtiölle. CHP-tuotannon primäärienergian tarve ja hiilidioksidipäästöt osoittautuivat merkittävästi pienemmiksi kuin lauhdetuotannossa.