Yhteistyön toteutuminen lapsen päivähoidossa : 1-3 -vuotiaiden lasten vanhempien mielipiteitä kasvatuskumppanuudesta
Secka, Greta; Suomalainen, Kirsi (2009)
Secka, Greta
Suomalainen, Kirsi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905052436
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905052436
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää miten kasvatuskumppanuus toteutuu vanhempien näkökulmasta Helsingissä sijaitsevassa yksityisessä Tenavatuvan päiväkodissa, 1-3 -vuotiaiden ryhmässä. Tarkoituksena oli myös kerätä vanhempien mahdollisia kasvatuskumppanuuteen liittyviä toiveita, jotta päiväkodin henkilökunta voisi tarvittaessa kehittää työtään. Idea opinnäytetyömme aiheeseen tuli suoraan päiväkodin työntekijöiltä.
Suoritimme opinnäytetyömme laadullisena, eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Haastattelimme yhteensä kuutta vanhempaa. Laadimme neljätoista kysymystä kasvatuskumppanuuden keskeisten periaatteiden pohjalta ja nauhoitimme jokaisen haastattelun. Analysointimenetelmänä käytimme teemoittelua, jonka avulla saimme koottua litteroiduista vastauksista kasvatuskumppanuuden toteutumisen elementtejä.
Haastatteluista selvisi, että päiväkodin1-3 -vuotiaiden ryhmässä kasvatuskumppanuus toteutuu pääosin hyvin. Vanhemmat kokivat vuorovaikutuksen henkilökunnan kanssa toimivaksi ja kokivat, että heidän toiveensa ja ideansa otetaan mielellään vastaan. Päiväkodin toimiva aloitus, vastuukasvattaja- käytäntö ja kotikäynti olivat lisänneet luottamusta. Päivittäiset keskustelut koettiin selkeästi merkittävimmiksi vuorovaikutustilanteiksi. Suurin osa vanhemmista koki voivansa vaikuttaa lapsensa päivähoitoon riittävästi, mutta kysyntää laajemmallekin osallistamiselle sekä vanhempien väliselle vuoropuhelulle tuli ilmi.
Saamistamme tuloksista voidaan päätellä, että kyseisen ryhmän vanhemmat ovat tyytyväisiä lapsensa päivähoitoon. Kasvatuskumppanuutta toteutetaan arjessa ja työ on hyvin lapsi- ja perhelähtöistä. Vanhempia selkeästi miellyttää päiväkodin pieni koko ja henkilökunnan pitkä työkokemus lasten parissa. Koska kyse on hyvin pienistä lapsista, ottavat vanhemmat mielellään vastaan enemmänkin tietoa lapsensa päivän kulusta, mieluisista aktiviteeteista ja kehittymisestä. Mahdollisuus vanhempien väliseen perusteellisempaan vuorovaikutukseen olisi aika ajoin tervetullutta, jolloin kokemusten, ajatusten ja ideoiden vaihto pääsisi toteutumaan paremmin.
Suoritimme opinnäytetyömme laadullisena, eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Haastattelimme yhteensä kuutta vanhempaa. Laadimme neljätoista kysymystä kasvatuskumppanuuden keskeisten periaatteiden pohjalta ja nauhoitimme jokaisen haastattelun. Analysointimenetelmänä käytimme teemoittelua, jonka avulla saimme koottua litteroiduista vastauksista kasvatuskumppanuuden toteutumisen elementtejä.
Haastatteluista selvisi, että päiväkodin1-3 -vuotiaiden ryhmässä kasvatuskumppanuus toteutuu pääosin hyvin. Vanhemmat kokivat vuorovaikutuksen henkilökunnan kanssa toimivaksi ja kokivat, että heidän toiveensa ja ideansa otetaan mielellään vastaan. Päiväkodin toimiva aloitus, vastuukasvattaja- käytäntö ja kotikäynti olivat lisänneet luottamusta. Päivittäiset keskustelut koettiin selkeästi merkittävimmiksi vuorovaikutustilanteiksi. Suurin osa vanhemmista koki voivansa vaikuttaa lapsensa päivähoitoon riittävästi, mutta kysyntää laajemmallekin osallistamiselle sekä vanhempien väliselle vuoropuhelulle tuli ilmi.
Saamistamme tuloksista voidaan päätellä, että kyseisen ryhmän vanhemmat ovat tyytyväisiä lapsensa päivähoitoon. Kasvatuskumppanuutta toteutetaan arjessa ja työ on hyvin lapsi- ja perhelähtöistä. Vanhempia selkeästi miellyttää päiväkodin pieni koko ja henkilökunnan pitkä työkokemus lasten parissa. Koska kyse on hyvin pienistä lapsista, ottavat vanhemmat mielellään vastaan enemmänkin tietoa lapsensa päivän kulusta, mieluisista aktiviteeteista ja kehittymisestä. Mahdollisuus vanhempien väliseen perusteellisempaan vuorovaikutukseen olisi aika ajoin tervetullutta, jolloin kokemusten, ajatusten ja ideoiden vaihto pääsisi toteutumaan paremmin.