"Mee pois, sä et kuulu tänne!" : lasten ajatuksia kiusaamisesta päiväkodissa
Lasma, Anna; Hytti, Anne (2011)
Lasma, Anna
Hytti, Anne
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104204557
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104204557
Tiivistelmä
Opinnäytetyössämme selvitämme lasten ajatuksia kiusaamisesta päiväkodissa. Haluamme nostaa lasten näkökulman kiusaamisilmiöstä esiin, koska aikuisten ja lasten käsitykset kiusaamisesta saattavat olla hyvin erilaisia. Tutkimuskysymyksemme on, millaisia ajatuksia lapsilla on kiusaamisesta päiväkodissa. Olemme toteuttaneet opinnäytetyön yhteistyössä yhden pääkaupunkiseudun päiväkodin kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä päiväkodin työntekijöiden tietoa lasten käsityksistä kiusaamisilmiöstä. Tätä kautta toivomme, että päiväkodissa pystytään lisäämään lasten osallisuutta ja lapsilähtöisyyttä kiusaamisen ehkäisyssä ja kiusaamiseen puuttumisessa.
Olemme käyttäneet opinnäytetyömme aineistonkeruussa kvalitatiivisia menetelmiä. Aineiston olemme keränneet satuun pohjautuvan teemahaastattelun, sekä sadutuksen avulla. Haastatteluihin on osallistunut yhteensä 13 lasta, jotka ovat iältään 4-6 -vuotiaita. Haastattelut olemme toteuttaneet vuoden 2010 lopulla ja 2011 alkupuolella. Aineiston analyysitapana olemme käyttäneet teemoittelua. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelemme kiusaamisen määrittelyä, syitä ja seurauksia, sekä kiusaamiseen puuttumista. Kuvaamme lasta sosiaalisen ryhmän jäsenenä sosiaalisen kehityksen ja vertaisryhmän merkityksen kautta. Lisäksi tarkastelemme mitä vaikutuksia on negatiivisella ja positiivisella vuorovaikutuksella lapsiryhmässä.
Tulosten mukaan lapset määrittelevät kiusaamista hyvin konkreettisilla esimerkeillä kiusaajan toiminnasta. Yleisimmin kiusaamisesta puhutaan lyömisenä, tönimisenä ja potkimisena. Kiusaaminen johtuu lasten mukaan esimerkiksi siitä, että ei osata toimia sääntöjen mukaan, tai jos ryhmään on tullut uusi lapsi. Kiusaajaksi lapset mainitsevat useimmin toisen lapsen, joka voi olla ulkomaalainen, koululainen tai kaveri. Kiusaamista tapahtuu päiväkodissa suurimmaksi osaksi vapaan leikin aikana. Kiusaamisen seuraukset ovat lasten vastauksissa negatiivisia asioita ja tunnetiloja. Lasten mukaan kiusaamisesta tulee kertoa aikuiselle, mutta lapsi voi myös puolustaa itseään. Lasten mukaan aikuisen tulee puuttua kiusaamiseen laittamalla jäähylle, antamalla rangaistuksia, ja kehottamalla pyytämään anteeksi.
Lapset näkevät kiusaamisen yksittäisinä negatiivisina tekoina, jotka on mahdollista sopia pyytämällä anteeksi. Kiusaaminen on lasten vastauksissa nähtävissä lyhytkestoisena toimintana, joka kohdistuu vaihtelevasti eri lapsiin. Vastausten mukaan lapset ovat sitä mieltä, että aikuisen tehtävä on puuttua kiusaamiseen ja lopettaa se.
Olemme käyttäneet opinnäytetyömme aineistonkeruussa kvalitatiivisia menetelmiä. Aineiston olemme keränneet satuun pohjautuvan teemahaastattelun, sekä sadutuksen avulla. Haastatteluihin on osallistunut yhteensä 13 lasta, jotka ovat iältään 4-6 -vuotiaita. Haastattelut olemme toteuttaneet vuoden 2010 lopulla ja 2011 alkupuolella. Aineiston analyysitapana olemme käyttäneet teemoittelua. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelemme kiusaamisen määrittelyä, syitä ja seurauksia, sekä kiusaamiseen puuttumista. Kuvaamme lasta sosiaalisen ryhmän jäsenenä sosiaalisen kehityksen ja vertaisryhmän merkityksen kautta. Lisäksi tarkastelemme mitä vaikutuksia on negatiivisella ja positiivisella vuorovaikutuksella lapsiryhmässä.
Tulosten mukaan lapset määrittelevät kiusaamista hyvin konkreettisilla esimerkeillä kiusaajan toiminnasta. Yleisimmin kiusaamisesta puhutaan lyömisenä, tönimisenä ja potkimisena. Kiusaaminen johtuu lasten mukaan esimerkiksi siitä, että ei osata toimia sääntöjen mukaan, tai jos ryhmään on tullut uusi lapsi. Kiusaajaksi lapset mainitsevat useimmin toisen lapsen, joka voi olla ulkomaalainen, koululainen tai kaveri. Kiusaamista tapahtuu päiväkodissa suurimmaksi osaksi vapaan leikin aikana. Kiusaamisen seuraukset ovat lasten vastauksissa negatiivisia asioita ja tunnetiloja. Lasten mukaan kiusaamisesta tulee kertoa aikuiselle, mutta lapsi voi myös puolustaa itseään. Lasten mukaan aikuisen tulee puuttua kiusaamiseen laittamalla jäähylle, antamalla rangaistuksia, ja kehottamalla pyytämään anteeksi.
Lapset näkevät kiusaamisen yksittäisinä negatiivisina tekoina, jotka on mahdollista sopia pyytämällä anteeksi. Kiusaaminen on lasten vastauksissa nähtävissä lyhytkestoisena toimintana, joka kohdistuu vaihtelevasti eri lapsiin. Vastausten mukaan lapset ovat sitä mieltä, että aikuisen tehtävä on puuttua kiusaamiseen ja lopettaa se.