Käyttökokemukset tavoitteiden asettelusta Goal Attainment Scale -menetelmää käyttäen
Oksanen, Eveliina; Seppäläinen, Sini (2011)
Oksanen, Eveliina
Seppäläinen, Sini
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104295304
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104295304
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena on kerätä käyttökokemuksia Kelan standardoimasta Goal Attainment Scale -menetelmästä. GAS -menetelmä pitää sisällään tavoitteiden asettamisen ja tavoitteiden saavuttamisen arvioinnin. Opinnäytetyössämme GAS -menetelmä otetaan käyttöön pääkaupunkiseudulla toimivan kuntoutusalan palveluita tuottavan yrityksen kolmessa eri toimipisteessä.
Opinnäytetyömme noudattelee toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Tärkeimpänä tiedonkeruumenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin ryhmämuotoista teemahaastattelua. Teemahaastattelujen teemat muodostuivat kolmen tutkimuskysymyksen pohjalta. Tutkimuskysymyksillä haimme vastauksia GAS -menetelmän asiakaslähtöisyydestä, Kelan GAS -lomakkeen käytettävyydestä sekä tavoitteiden muodostumisesta. Teemahaastatteluaineiston analysoinnissa sovelsimme teoria- ja aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Opinnäytetyömme tulosten pohjalta voimme todeta Kelan GAS -menetelmän olevan käyttökelpoinen tavoitteiden asettamisen työkalu kliinisessä työssä. GAS -lomaketta pidettiin selkeärakenteisena ja helppokäyttöisenä, mutta tavoitetasojen asettaminen koettiin haasteellisena. GAS -menetelmän käyttäminen koettiin yleisesti aikaa vievänä. GAS -menetelmän käyttäminen konkretisoi kuntoutusjakson kulkua. Yhteinen tavoitteiden asettaminen rohkaisi asiakasta aktiiviseen rooliin kuntoutusprosessissa. Yleisesti koettiin GAS -menetelmän jäsentävän ja yhtenäistävän kuntoutusta.
Yhteistyökumppanin tarkoituksena on hyödyntää toimipisteissään GAS -menetelmän käyttökokemuksia kehittääkseen kuntoutuksen tavoitteiden asettelua ja laatua. Toivomme, että opinnäytetyöstämme on apua kuntoutusalan työntekijöille, jotka suunnittelevat GAS -menetelmän käyttöönottoa kliinisessä työssään.
Opinnäytetyömme noudattelee toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Tärkeimpänä tiedonkeruumenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin ryhmämuotoista teemahaastattelua. Teemahaastattelujen teemat muodostuivat kolmen tutkimuskysymyksen pohjalta. Tutkimuskysymyksillä haimme vastauksia GAS -menetelmän asiakaslähtöisyydestä, Kelan GAS -lomakkeen käytettävyydestä sekä tavoitteiden muodostumisesta. Teemahaastatteluaineiston analysoinnissa sovelsimme teoria- ja aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Opinnäytetyömme tulosten pohjalta voimme todeta Kelan GAS -menetelmän olevan käyttökelpoinen tavoitteiden asettamisen työkalu kliinisessä työssä. GAS -lomaketta pidettiin selkeärakenteisena ja helppokäyttöisenä, mutta tavoitetasojen asettaminen koettiin haasteellisena. GAS -menetelmän käyttäminen koettiin yleisesti aikaa vievänä. GAS -menetelmän käyttäminen konkretisoi kuntoutusjakson kulkua. Yhteinen tavoitteiden asettaminen rohkaisi asiakasta aktiiviseen rooliin kuntoutusprosessissa. Yleisesti koettiin GAS -menetelmän jäsentävän ja yhtenäistävän kuntoutusta.
Yhteistyökumppanin tarkoituksena on hyödyntää toimipisteissään GAS -menetelmän käyttökokemuksia kehittääkseen kuntoutuksen tavoitteiden asettelua ja laatua. Toivomme, että opinnäytetyöstämme on apua kuntoutusalan työntekijöille, jotka suunnittelevat GAS -menetelmän käyttöönottoa kliinisessä työssään.