Korjuujäljen tarkastukset ensiharvennuksissa Metsänhoitoyhdistys Länsimetsän alueella syksyllä 2010
Vuoristo, Ilkka (2011)
Vuoristo, Ilkka
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104295379
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104295379
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tehtiin 2010 syksyn aikana korjuujäljen tarkastus Metsänhoitoyhdistys Länsimetsän alueelle. Tavoitteena oli tarkastaa pysyykö korjuujälki Tapion suositusten mukaisena. Tuloksia on verrattu keskenään Metsänhoitoyhdistys Länsimetsän tiimien välillä. Urakoitsijoita onnistumisia korjuujäljissä verrattiin myös keskenään.
Tutkimus käsittää kaikkiaan 29 kuviota, joka on 56 hehtaaria. Nämä tarkastettiin Metsänhoitoyhdistyksen omilla korjuujälki ohjeilla. Tutkimuksessa selvitettiin runkoluku puulajeittain, valtapituus, keskiläpimitta, puustovauriot ja pohjapinta-ala. Lisäksi selvitettiin myös ajouraleveys, ajourapainaumat ja ajouravälit.
Tutkimuksessa havaittiin runkovaurioita Tapion suosituksia enemmän. Ajourapainaumia ei havaittu juuri ollenkaan. Ajouravälit olivat keskiarvoltaan hyvällä tasolla. Ajouraleveydet olivat hyvällä tasolla keskiarvojen mukaan. Vain muutama kuvio oli harvennettu liian voimakkaasti, mutta näilläkin kuviolla vaikuttaa maasto runkolukuun. Muuten harvennukset täyttivät kaikki metsälain vaatimat vaatimukset.
Runkovaurioiden määrä tulisi jatkossa saada pienemmäksi. Kuusikoiden harvennukset tulisi sijoittaa oikeaan ajankohtaan. Tällaiset korjuuteknisesti vaikeat kohteet tulee aina suunnitella hyvin, jotta korjuu saataisiin onnistuneesti toteutettua. Ajouraverkostoon tulisi kiinnittää jo suunnitteluvaiheessa huomiota. Mastoon tulisi ajouria tehtäessä kiinnittää huomiota ja sijoittaa ne kantavammille maastoille.
Tulevaisuudessa tulisi korjuujälkeä seurata tarkemmin, jotta voitaisiin päästä paremmalle tasolle korjuujäljissä. Toivotulle tasolle pääseminen vaatisi entistä puunkorjuun muuttamista vielä huolellisemmalle tasolle.
Tutkimus käsittää kaikkiaan 29 kuviota, joka on 56 hehtaaria. Nämä tarkastettiin Metsänhoitoyhdistyksen omilla korjuujälki ohjeilla. Tutkimuksessa selvitettiin runkoluku puulajeittain, valtapituus, keskiläpimitta, puustovauriot ja pohjapinta-ala. Lisäksi selvitettiin myös ajouraleveys, ajourapainaumat ja ajouravälit.
Tutkimuksessa havaittiin runkovaurioita Tapion suosituksia enemmän. Ajourapainaumia ei havaittu juuri ollenkaan. Ajouravälit olivat keskiarvoltaan hyvällä tasolla. Ajouraleveydet olivat hyvällä tasolla keskiarvojen mukaan. Vain muutama kuvio oli harvennettu liian voimakkaasti, mutta näilläkin kuviolla vaikuttaa maasto runkolukuun. Muuten harvennukset täyttivät kaikki metsälain vaatimat vaatimukset.
Runkovaurioiden määrä tulisi jatkossa saada pienemmäksi. Kuusikoiden harvennukset tulisi sijoittaa oikeaan ajankohtaan. Tällaiset korjuuteknisesti vaikeat kohteet tulee aina suunnitella hyvin, jotta korjuu saataisiin onnistuneesti toteutettua. Ajouraverkostoon tulisi kiinnittää jo suunnitteluvaiheessa huomiota. Mastoon tulisi ajouria tehtäessä kiinnittää huomiota ja sijoittaa ne kantavammille maastoille.
Tulevaisuudessa tulisi korjuujälkeä seurata tarkemmin, jotta voitaisiin päästä paremmalle tasolle korjuujäljissä. Toivotulle tasolle pääseminen vaatisi entistä puunkorjuun muuttamista vielä huolellisemmalle tasolle.