Aikaistettu hirvenmetsästys Enontekiön, Inarin, Muonion ja Utsjoen riistanhoitoyhdistysten alueella 2010
Vierelä, Merja (2011)
Vierelä, Merja
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104295318
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104295318
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön avulla pyrittiin selvittämään kokemuksia onnistumisesta aikaistetussa hirvenmetsästyksessä. Tärkeimmät tarkastelun kohteet olivat syksyn jahdin onnistuminen, lihan laatu, olosuhteet maastossa sekä päätöksenteko hirvenmetsästysajoista. Kokeilu on kolmivuotinen ja se toteutetaan Enontekiön, Inarin, Muonion ja Utsjoen riistanhoitoyhdistysten alueella vuosina 2010 – 2012.
Työ toteutettiin kyselytutkimuksena. Kysely lähetettiin kaikille kokeilun piirissä oleville riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajille sekä hirvenmetsästyksen johtajille. Kyselyn vastausprosentti oli 68,5. Lisäksi tarkasteltiin ja vertailtiin kokeilualueen kuntien hirvilupien käyttöastetta ja maasto-olosuhteita Kittilän ja Rovaniemen vastaaviin tietoihin. Aineistoa käsiteltiin JMP7 –tilastoohjelmalla,
jolla tehtiin tarvittavat ristiintaulukoinnit.
Aikaistettuun hirvenmetsästykseen oltiin selvästi tyytyväisiä. Syyskuun vasojen koosta ja uroshirven lihan laadusta ennen kiima-aikaa oltiin monta erimieltä. Kiima-ajan rauhoitusta toivottiin lyhyemmäksi ja jahdin toivottiin jatkuvan vielä joulukuun puolelle. Päätöksentekoa hirvenmetsästysajoista haluttiin selvästi enemmän paikalliselle tasolle, lähemmäs metsästäjiä.
Ottaen huomioon myös Kittilän ja Rovaniemen alueiden maasto-olosuhteet alkutalvella, jotka eivät juurikaan poikkea aikaistamisen piirissä olleista kunnista, voitaisiin aikaistamisen laajentamista harkita Lapin lääniä tai poronhoitoaluetta koskevaksi. Tällöin tulisi huomioitua hirvenmetsästyksen kanssa samaan aikaan maastossa tapa tuvat poronhoitotyöt. Lisäksi turvallisuutta lisäisi se, että metsästysaikana maastossa liikkujia valistettaisiin näkyvästä
pukeutumisesta. Olisi myös harkittava, onko järkevää jatkaa hirvenmetsästystä joulukuulle, ja jos , niin kuinka pitkälle, sillä päivän pituus lyhenee joulukuulle siirryttäessä huomattavasti.
Lisäksi tulisi tutkimista aiheesta jatkaa seuraavinakin kokeiluvuosina, jotta tuloksista saataisiin laajemmin tietoa. Voidaan miettiä, kannattaako hirvenmetsästysaikoja lähteä muuttamaan ennen kuin RKTL:n aikaistamista koskevat tutkimukset ovat valmiit. Tällöin turvataan jatkossakin terve ja hyvinvoiva hirvikanta Suomessa.
Työ toteutettiin kyselytutkimuksena. Kysely lähetettiin kaikille kokeilun piirissä oleville riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajille sekä hirvenmetsästyksen johtajille. Kyselyn vastausprosentti oli 68,5. Lisäksi tarkasteltiin ja vertailtiin kokeilualueen kuntien hirvilupien käyttöastetta ja maasto-olosuhteita Kittilän ja Rovaniemen vastaaviin tietoihin. Aineistoa käsiteltiin JMP7 –tilastoohjelmalla,
jolla tehtiin tarvittavat ristiintaulukoinnit.
Aikaistettuun hirvenmetsästykseen oltiin selvästi tyytyväisiä. Syyskuun vasojen koosta ja uroshirven lihan laadusta ennen kiima-aikaa oltiin monta erimieltä. Kiima-ajan rauhoitusta toivottiin lyhyemmäksi ja jahdin toivottiin jatkuvan vielä joulukuun puolelle. Päätöksentekoa hirvenmetsästysajoista haluttiin selvästi enemmän paikalliselle tasolle, lähemmäs metsästäjiä.
Ottaen huomioon myös Kittilän ja Rovaniemen alueiden maasto-olosuhteet alkutalvella, jotka eivät juurikaan poikkea aikaistamisen piirissä olleista kunnista, voitaisiin aikaistamisen laajentamista harkita Lapin lääniä tai poronhoitoaluetta koskevaksi. Tällöin tulisi huomioitua hirvenmetsästyksen kanssa samaan aikaan maastossa tapa tuvat poronhoitotyöt. Lisäksi turvallisuutta lisäisi se, että metsästysaikana maastossa liikkujia valistettaisiin näkyvästä
pukeutumisesta. Olisi myös harkittava, onko järkevää jatkaa hirvenmetsästystä joulukuulle, ja jos , niin kuinka pitkälle, sillä päivän pituus lyhenee joulukuulle siirryttäessä huomattavasti.
Lisäksi tulisi tutkimista aiheesta jatkaa seuraavinakin kokeiluvuosina, jotta tuloksista saataisiin laajemmin tietoa. Voidaan miettiä, kannattaako hirvenmetsästysaikoja lähteä muuttamaan ennen kuin RKTL:n aikaistamista koskevat tutkimukset ovat valmiit. Tällöin turvataan jatkossakin terve ja hyvinvoiva hirvikanta Suomessa.