Energiatehokkaan kiertovesipumpun määrittäminen LVI-suunnittelussa
Mänttäri, Ville (2011)
Mänttäri, Ville
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104274962
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104274962
Tiivistelmä
Insinöörityön tavoitteena oli määrittää Insinööritoimisto Olof Granlundin Malmilla sijaitsevan toimistorakennuksen kiertovesipumppujen energiatehokkuus, energiansäästöpotentiaali ja pumppujen uusimisen koroton takaisinmaksuaika. Koekohteen pumppujen energiatehokkuutta määriteltiin työn aikana tehtyjen mittausten avulla. Lisäksi tavoitteena oli luoda suunnitteluvaiheeseen tarkemmat määritelmät pumpun ja pumppausjärjestelmän energiatehokkuudelle. Energiatehokkuuden tarkemmat määritelmät suunnitteluvaiheessa jäivät vain ehdotus asteelle. Ehdotuksista merkittävimmäksi arvioitiin pumpun maksimivirtaamalla 60 %:n kokonaishyötysuhteen vähimmäisvaatimus.
Insinöörityössä tarkasteltiin myös vanhan pumppausjärjestelmän tehostamistapojen kannattavuuksia. Pumppausjärjestelmän tehostamistavoista selvästi kannattavimmaksi havaittiin pumpun uusiminen. Pumpun uusimisen ja erityisesti säätötavan lisäämisen kannattavuuden huomattiin työssä tehtyjen laskelmien perusteella olevan tapauskohtaista ja riippuvan paljolti pumpun maksimisähkönottotehosta ja virtaaman vaihtelusta. Koekohteen pumpuista kolmen kohdalla olisi ollut alle kolmen vuoden korottoman takaisinmaksuajan perusteella kannattavaa uusia pumppu.
Koekohteen pumppujen kokonaishyötysuhteiden laskettiin olevan pääosin 40–20 %. Pumppujen vuotuiseksi energiankulutukseksi laskettiin 26 MWh ja vuotuisiksi energiakustannuksiksi hieman alle 2 000 €. Uusilla pumpuilla arvioitiin säästöjen vuotuisessa energiankulutuksessa olevan 17 MWh ja vuotuisissa energiakustannuksissa 1 300 €. Korottomaksi takaisinmaksuajaksi kaikkien koekohteen kiertovesipumppujen uusimiselle tuli 6 vuotta.
Koekohteen pumppujen uusimisella laskettiin saavutettavan 65 %:n säästöt. Rakennuksen vuotuisista sähköenergiakustannuksista potentiaalisten säästöjen osuudeksi muodostui vain 2,2 %:n osuus, joten saavutettavien säästöjen ei yksinään arvioitu olevan kovin merkittäviä. Koko rakennuksen energiatehokkuuteen pyrittäessä todettiin pumppujen tehostamisen olevan kuitenkin kannattava toimenpide.
Insinöörityössä tarkasteltiin myös vanhan pumppausjärjestelmän tehostamistapojen kannattavuuksia. Pumppausjärjestelmän tehostamistavoista selvästi kannattavimmaksi havaittiin pumpun uusiminen. Pumpun uusimisen ja erityisesti säätötavan lisäämisen kannattavuuden huomattiin työssä tehtyjen laskelmien perusteella olevan tapauskohtaista ja riippuvan paljolti pumpun maksimisähkönottotehosta ja virtaaman vaihtelusta. Koekohteen pumpuista kolmen kohdalla olisi ollut alle kolmen vuoden korottoman takaisinmaksuajan perusteella kannattavaa uusia pumppu.
Koekohteen pumppujen kokonaishyötysuhteiden laskettiin olevan pääosin 40–20 %. Pumppujen vuotuiseksi energiankulutukseksi laskettiin 26 MWh ja vuotuisiksi energiakustannuksiksi hieman alle 2 000 €. Uusilla pumpuilla arvioitiin säästöjen vuotuisessa energiankulutuksessa olevan 17 MWh ja vuotuisissa energiakustannuksissa 1 300 €. Korottomaksi takaisinmaksuajaksi kaikkien koekohteen kiertovesipumppujen uusimiselle tuli 6 vuotta.
Koekohteen pumppujen uusimisella laskettiin saavutettavan 65 %:n säästöt. Rakennuksen vuotuisista sähköenergiakustannuksista potentiaalisten säästöjen osuudeksi muodostui vain 2,2 %:n osuus, joten saavutettavien säästöjen ei yksinään arvioitu olevan kovin merkittäviä. Koko rakennuksen energiatehokkuuteen pyrittäessä todettiin pumppujen tehostamisen olevan kuitenkin kannattava toimenpide.