Alkusammutuskoulutus - valmistautuminen tulkkaukseen
Katajisto, Miia; Niva, Elisa (2011)
Katajisto, Miia
Niva, Elisa
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105025466
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105025466
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on toiminnallinen työ, joka toteutettiin alkusammutuskoulutuksen tulkkauksena yhteistyössä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kanssa syksyllä 2010. Toiminnallisen osuuden tavoitteena on ollut mahdollisimman hyvä valmistautuminen tulkkaukseen sekä yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa. Työn kirjallisen osuuden tavoitteena oli tuottaa informaatiopaketti pelastuslaitoksen työntekijöille siitä, miten viittomakielentulkin kanssa tehdään yhteistyötä järjestettäessä vastaavanlaista koulutusta. Työ toimii myös tietopakettina viittomakielentulkeille, jotka mahdollisesti kohtaavat työssään vastaavanlaisen tulkkauksen. Työ on siis suunnattu pelastuslaitoksen henkilökunnalle sekä viittomakielentulkeille.
Työn toiminnalliseen osuuteen valmistautuminen aloitettiin toukokuussa 2010 ja koulutus toteutettiin kolme ja puoli tuntia kestävänä alkusammutuskoulutuksena 3.11.2010 Kuopiossa, Pohjois-Savon pelastuslaitoksella. Koulutukseen sisältyivät luento-osuus, alkusammutusharjoitteet sekä vierailu pelastuslaitoksen Palomuseossa. Kirjallisen osuuden tekeminen aloitettiin marrakuussa 2010. Kirjallisessa osuudessa esitellään teoriaa kuuroista, viittomakielen tulkkauksesta ja kääntämisestä, sekä tulkkauksen valmistautumisen eri osa-alueista.
Opinnäytetyön tutkimustehtäviä olivat:
1. Miten viittomakielentulkki työstää käännettävää kieliainesta ennen alkusammutuskoulutuksen tulkkauksen toteutumista?
2. Millaista yhteistyötä viittomakielen tulkki tekee eri tahojen kanssa, kun kyseessä on valmisteltu tulkkaus?
3. Miten tulkkien tulisi sijoittua alkusammutuskoulutuksen eri tilanteissa?
Näihin tutkimustehtäviin kerättiin vastauksia tutkittavan aineiston pohjalta. Aineistoon kuului koulutuksesta kerätyt palautelomakkeet osallistujilta, koulutuksen jälkeen kirjatut muistiinpanot kokemuksistamme ja tuntemuksistamme, sekä koulutuksessa kuvattu videomateriaali. Näiden pohjalta saatiin tutkimustuloksia.
Tuloksena tutkimustehtäviin on saatu, että tulkki työstää käännettävää kieliainesta yhdessä tulkkiparinsa kanssa, taatakseen yhteneväiset viittomaratkaisut. Tulkkien tulee hyödyntää mahdollisia informaatiolähteitä, kuten kuuroja ja erityisalan ammattilaisia. Tulkki on tiiviissä yhteistyössä työn tilauksesta alkaen toteutumiseen asti eri tahojen kanssa, liittyen materiaaleihin, tiloihin ja mahdollisiin muutoksiin. Näin tulkki voi paremmin ennakoida tilanteita. Tulkit tekevät keskenään yhteistyötä taatakseen laadukkaan tulkkauksen. Tulkkien tulisi sijoittua näkyvästi puhujan läheisyyteen, muistaen oman turvallisuutensa. Tulkin ja kuuron katsekontakti tulisi olla esteetön ja tulkin valita sijoittumisensa sen mukaisesti.
Opinnäytetyön tulkkauksessa tulkkien sijoittuminen ei ollut aina onnistunut. Välillä tulkkien turvallisuus oli vaarassa sammutusharjoitteiden aikana tai kuuro ei nähnyt tulkkia tehdessään harjoitetta. Tulkkien katsekontakti katkesi kuuroihin, sillä tulkki ei pystynyt kävelemään ja tulkkaamaan samanaikaisesti. Sijoittumisen onnistumiseen liittyy vahvasti puhujan tietämys viittomakielestä ja kuuroista. Tulkin tuleekin työssään kertoa työn tilaajalle työstään ja kuuroista henkilöistä.
Työn toiminnalliseen osuuteen valmistautuminen aloitettiin toukokuussa 2010 ja koulutus toteutettiin kolme ja puoli tuntia kestävänä alkusammutuskoulutuksena 3.11.2010 Kuopiossa, Pohjois-Savon pelastuslaitoksella. Koulutukseen sisältyivät luento-osuus, alkusammutusharjoitteet sekä vierailu pelastuslaitoksen Palomuseossa. Kirjallisen osuuden tekeminen aloitettiin marrakuussa 2010. Kirjallisessa osuudessa esitellään teoriaa kuuroista, viittomakielen tulkkauksesta ja kääntämisestä, sekä tulkkauksen valmistautumisen eri osa-alueista.
Opinnäytetyön tutkimustehtäviä olivat:
1. Miten viittomakielentulkki työstää käännettävää kieliainesta ennen alkusammutuskoulutuksen tulkkauksen toteutumista?
2. Millaista yhteistyötä viittomakielen tulkki tekee eri tahojen kanssa, kun kyseessä on valmisteltu tulkkaus?
3. Miten tulkkien tulisi sijoittua alkusammutuskoulutuksen eri tilanteissa?
Näihin tutkimustehtäviin kerättiin vastauksia tutkittavan aineiston pohjalta. Aineistoon kuului koulutuksesta kerätyt palautelomakkeet osallistujilta, koulutuksen jälkeen kirjatut muistiinpanot kokemuksistamme ja tuntemuksistamme, sekä koulutuksessa kuvattu videomateriaali. Näiden pohjalta saatiin tutkimustuloksia.
Tuloksena tutkimustehtäviin on saatu, että tulkki työstää käännettävää kieliainesta yhdessä tulkkiparinsa kanssa, taatakseen yhteneväiset viittomaratkaisut. Tulkkien tulee hyödyntää mahdollisia informaatiolähteitä, kuten kuuroja ja erityisalan ammattilaisia. Tulkki on tiiviissä yhteistyössä työn tilauksesta alkaen toteutumiseen asti eri tahojen kanssa, liittyen materiaaleihin, tiloihin ja mahdollisiin muutoksiin. Näin tulkki voi paremmin ennakoida tilanteita. Tulkit tekevät keskenään yhteistyötä taatakseen laadukkaan tulkkauksen. Tulkkien tulisi sijoittua näkyvästi puhujan läheisyyteen, muistaen oman turvallisuutensa. Tulkin ja kuuron katsekontakti tulisi olla esteetön ja tulkin valita sijoittumisensa sen mukaisesti.
Opinnäytetyön tulkkauksessa tulkkien sijoittuminen ei ollut aina onnistunut. Välillä tulkkien turvallisuus oli vaarassa sammutusharjoitteiden aikana tai kuuro ei nähnyt tulkkia tehdessään harjoitetta. Tulkkien katsekontakti katkesi kuuroihin, sillä tulkki ei pystynyt kävelemään ja tulkkaamaan samanaikaisesti. Sijoittumisen onnistumiseen liittyy vahvasti puhujan tietämys viittomakielestä ja kuuroista. Tulkin tuleekin työssään kertoa työn tilaajalle työstään ja kuuroista henkilöistä.