Viittomakielen tulkkikoulutuksen aloittaminen Petroskoissa : Dokumentointi Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Karjalan tasavallan pedagogisen akatemian yhteistyöhankkeesta
Hämäläinen, Elina (2011)
Hämäläinen, Elina
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105025518
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105025518
Tiivistelmä
Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Karjalan tasavallan pedagoginen akatemia aloittivat viittomakielialan koulutushankkeen Petrsokoissa vuonna 2008. Hankkeen tavoitteena oli tarjota tukea ja koulutusta viittomakielen tulkkikoulutuksen aloittamiseen ja toteutukseen. Tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta viittomakielestä ja viittomakielisistä, kehittää viittomakielen tulkkikoulutukseen soveltuva opetussuunnitelma sekä toteuttaa koulutus sen mukaisesti. Humanistisen ammattikorkeakoulun tehtävänä oli tarjota mentorointia akatemian kouluttajille, opetusta tulkkiopiskelijoille sekä rahallista apua koulutuksen toteuttamiseen. Päävastuu opetuksesta ja koulutuksen toteutuksesta oli Karjalan tasavallan pedagogisella akatemialla. Hanke päättyy vuoden 2011 aikana ja 14 opiskelijaa saa keväällä 2011 sivuaineenaan suorittamistaan viittomakielen tulkkiopinnoista Humanistisen ammattikorkeakoulun todistukset.
Työni tarkoitus oli kerätä tietoa yhteistyöhankkeen toteutumista ja antaa työkaluja viittomakielialan koulutuksen mallintamiseen. Vaikkei saatuja tietoja voida yleistää koskemaan tulevia viittomakielen tulkkikoulutuksia, on tärkeä tietää miksi yhteistyö on ollut toimivaa ja miten koulutusta voitaisiin edelleen kehittää tulevaisuudessa. Petroskoin viittomakielen tulkkikoulutusta ei ole tutkittu aiemmin eikä hankkeesta ole kattavaa dokumentointia.
Opinnäytetyössäni käsittelen Petroskoissa toteutetun yhteistyöhankkeen etenemistä, hankkeen avulla käynnistetyn koulutuksen tulevaisuutta sekä tulkkiopiskelijioden tulevaisuuden toiveita työllistymisestään. Työni on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, johon aineisto kerättiin akatemian henkilöstöä haastattelemalla, akatemian tulkkiopiskelijoille suunnatulla kyselylomakkeella sekä osallistuvan havainnoin kautta.
Osallistuin viittomakielen tulkkikoulutukseen vaihto-opiskelijana Karjalan tasavallan pedagogisella akatemiassa kolmen kuukauden ajan. Tutustuin koulutuksen toteutukseen osallistumalla luennoille sekä kansainväliseen viittomakielialan seminaariin. Haastattelin kolmea yhteistyöhankkeessa mukana ollutta henkilöä akatemian eri tasoilta: vararehtoria, koulutusyksikön dekaania sekä viittomakielen vastaavaa opettajaa. Tulkkiopiskelijille laaditussa kyselylomakkeessa tiedustelin opiskelijoiden motiiveja koulutukseen, parannuksia koulutuksen toteutukseen sekä heidän työllistymistoiveitaan.
Tutkimuksen tuloksena selvisi, että yhteistyöhanke toteutui suunnitelmien mukaan eikä se kohdannut suuria ongelmia. Koulutuksen tulevaisuus on epävarma, sillä viittomakielen tulkin ammattinimikettä ei ole virallistettu Venäjällä. Ilman ammatinimikettä koulutusta ei voida järjestää rahoituksen puutteen takia. Venäjän akateeminen maailma on kuitenkin kiinnostunut viittomakielen tulkkikoulutuksesta. Tulkkikoulutuksen paikallismediassa ja akatemian sisällä saama positiivinen huomio on vaikuttanut valtaväestön haluun oppia viittomakieltä ja kiinnitänyt huomiota paikalliseen kuurojen yhteisöön.Venäläisellä viittomakielellä ei ole virallisen kielen asemaa, eikä sitä käytetä opetuskielenä. Valmistuvien tulkkien työtilanne on huono, sillä Karjalan alueen kuurot eivät tottuneita tulkinkäyttäjiä eikä suurimmalla osalla ole tulkkipalvelupäätöstä. Opiskelijoista lähes kaikki haluaisivat työskennellä viittomakielialalla kuten kuurojen lasten opettajina tai viittomakielen opettajina. Tulkeiksi opiskelijoiden ryhmästä olisi halunnut puolet. Toimimattomien tulkkauspalveluiden takia mahdollisuudet työllistyä viittomakielen tulkkina ovat pienet. Viittomakielen Viittomakielen laillisen
Työni tarkoitus oli kerätä tietoa yhteistyöhankkeen toteutumista ja antaa työkaluja viittomakielialan koulutuksen mallintamiseen. Vaikkei saatuja tietoja voida yleistää koskemaan tulevia viittomakielen tulkkikoulutuksia, on tärkeä tietää miksi yhteistyö on ollut toimivaa ja miten koulutusta voitaisiin edelleen kehittää tulevaisuudessa. Petroskoin viittomakielen tulkkikoulutusta ei ole tutkittu aiemmin eikä hankkeesta ole kattavaa dokumentointia.
Opinnäytetyössäni käsittelen Petroskoissa toteutetun yhteistyöhankkeen etenemistä, hankkeen avulla käynnistetyn koulutuksen tulevaisuutta sekä tulkkiopiskelijioden tulevaisuuden toiveita työllistymisestään. Työni on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, johon aineisto kerättiin akatemian henkilöstöä haastattelemalla, akatemian tulkkiopiskelijoille suunnatulla kyselylomakkeella sekä osallistuvan havainnoin kautta.
Osallistuin viittomakielen tulkkikoulutukseen vaihto-opiskelijana Karjalan tasavallan pedagogisella akatemiassa kolmen kuukauden ajan. Tutustuin koulutuksen toteutukseen osallistumalla luennoille sekä kansainväliseen viittomakielialan seminaariin. Haastattelin kolmea yhteistyöhankkeessa mukana ollutta henkilöä akatemian eri tasoilta: vararehtoria, koulutusyksikön dekaania sekä viittomakielen vastaavaa opettajaa. Tulkkiopiskelijille laaditussa kyselylomakkeessa tiedustelin opiskelijoiden motiiveja koulutukseen, parannuksia koulutuksen toteutukseen sekä heidän työllistymistoiveitaan.
Tutkimuksen tuloksena selvisi, että yhteistyöhanke toteutui suunnitelmien mukaan eikä se kohdannut suuria ongelmia. Koulutuksen tulevaisuus on epävarma, sillä viittomakielen tulkin ammattinimikettä ei ole virallistettu Venäjällä. Ilman ammatinimikettä koulutusta ei voida järjestää rahoituksen puutteen takia. Venäjän akateeminen maailma on kuitenkin kiinnostunut viittomakielen tulkkikoulutuksesta. Tulkkikoulutuksen paikallismediassa ja akatemian sisällä saama positiivinen huomio on vaikuttanut valtaväestön haluun oppia viittomakieltä ja kiinnitänyt huomiota paikalliseen kuurojen yhteisöön.Venäläisellä viittomakielellä ei ole virallisen kielen asemaa, eikä sitä käytetä opetuskielenä. Valmistuvien tulkkien työtilanne on huono, sillä Karjalan alueen kuurot eivät tottuneita tulkinkäyttäjiä eikä suurimmalla osalla ole tulkkipalvelupäätöstä. Opiskelijoista lähes kaikki haluaisivat työskennellä viittomakielialalla kuten kuurojen lasten opettajina tai viittomakielen opettajina. Tulkeiksi opiskelijoiden ryhmästä olisi halunnut puolet. Toimimattomien tulkkauspalveluiden takia mahdollisuudet työllistyä viittomakielen tulkkina ovat pienet. Viittomakielen Viittomakielen laillisen