MATKAILUYRITYSTEN VERKOSTOITUMINEN SULKAVALLA
Pulkkinen, Niina (2011)
Pulkkinen, Niina
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105035849
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105035849
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli matkailuyritysten verkostoituminen Sulkavalla. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yrittäjien kokemusten ja mielipiteiden kautta, mitä hyötyjä he kokevat verkostoitumisen ja verkostoyhteistyön antavan ja olisiko heillä halua ja tarvetta lisätä yhteistyötä. Tarkoituksena oli myös tutkia verkostojen toimivuutta ja löytää yhteistyön mahdolliset ongelmakohdat sekä kerätä yrittäjien kehittämisehdotuksia yhteistyön lisäämiseksi ja parantamiseksi. Tutkimuksessa pyrittiin myös löytämään yhteistyön mahdollisia esteitä, jos yhteistyötä ei ole lainkaan tai se on vähäistä. Varsinaiseksi tutkimusongelmaksi tiivistyi: miten Sulkavan kunnan matkailuyritykset suhtautuvat yhteistyöhön muiden matkailuyritysten kanssa? Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Sulkavan kunta.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin verkostoitumisen tarvetta ja hyötyjä, esteitä ja onnistumisen edellytyksiä sekä kunnan roolia. Lisäksi tehtiin jako vertikaaliseen ja horisontaaliseen verkostoon sekä tutkittiin sitoutumisen ja luottamuksen merkitystä verkostossa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti eli laadullisesti. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusta varten haastateltiin 13 sulkavalaista matkailualan yritystä, ja haastattelut toteutettiin marraskuussa ja joulukuussa 2010.
Tutkimuksen mukaan matkailuyrittäjien välinen yhteistyö oli suurimmaksi osaksi sitä, että toisille majoitusyrityksille soiteltiin, jos itseltä ei löytynyt tilaa asiakkaille. Yrittäjät kokivat, että yhteistyön tekeminen on tai olisi tarpeellista. Yhteistyöllä pystytään täyttämään puutteet omassa osaamisessa ja saadaan koottua pienten yritysten voimat yhteen sekä pystytään jakamaan resursseja. Vastaajien luettelemia verkostoitumisen hyötyjä ovat muiden yrittäjien tapaaminen, näkyvyyden lisääntyminen, kustannusten pieneneminen ja ajansäästö. Suurimmaksi yhteistyön esteeksi vastaajat näkivät yrittäjien välisen kateellisuuden. Myös kunnallisen matkailuorganisaation ja luottamuksen puute, yrittäjien korkea ikä sekä persoonallisuuserot ovat vastaajien mukaan todennäköisiä syitä siihen, miksi yhteistyön tekeminen Sulkavalla on niin vähäistä. Yhteistyön onnistumiseen tarvitaan vastaajien mukaan etenkin luottamusta ja omaa aktiivisuutta. Yhteistyötä kohtaan on oltava myös aitoa kiinnostusta ja lisäksi on osattava puhaltaa niin sanotusti yhteen hiileen sekä joustaa tarpeen tullen. Myös vetäjän roolia korostettiin.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin verkostoitumisen tarvetta ja hyötyjä, esteitä ja onnistumisen edellytyksiä sekä kunnan roolia. Lisäksi tehtiin jako vertikaaliseen ja horisontaaliseen verkostoon sekä tutkittiin sitoutumisen ja luottamuksen merkitystä verkostossa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti eli laadullisesti. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusta varten haastateltiin 13 sulkavalaista matkailualan yritystä, ja haastattelut toteutettiin marraskuussa ja joulukuussa 2010.
Tutkimuksen mukaan matkailuyrittäjien välinen yhteistyö oli suurimmaksi osaksi sitä, että toisille majoitusyrityksille soiteltiin, jos itseltä ei löytynyt tilaa asiakkaille. Yrittäjät kokivat, että yhteistyön tekeminen on tai olisi tarpeellista. Yhteistyöllä pystytään täyttämään puutteet omassa osaamisessa ja saadaan koottua pienten yritysten voimat yhteen sekä pystytään jakamaan resursseja. Vastaajien luettelemia verkostoitumisen hyötyjä ovat muiden yrittäjien tapaaminen, näkyvyyden lisääntyminen, kustannusten pieneneminen ja ajansäästö. Suurimmaksi yhteistyön esteeksi vastaajat näkivät yrittäjien välisen kateellisuuden. Myös kunnallisen matkailuorganisaation ja luottamuksen puute, yrittäjien korkea ikä sekä persoonallisuuserot ovat vastaajien mukaan todennäköisiä syitä siihen, miksi yhteistyön tekeminen Sulkavalla on niin vähäistä. Yhteistyön onnistumiseen tarvitaan vastaajien mukaan etenkin luottamusta ja omaa aktiivisuutta. Yhteistyötä kohtaan on oltava myös aitoa kiinnostusta ja lisäksi on osattava puhaltaa niin sanotusti yhteen hiileen sekä joustaa tarpeen tullen. Myös vetäjän roolia korostettiin.