Suositeltavat käytänteet synnyttäneen äidin episiotomiahaavan hoitoon
Törrönen, Tuulikki; Valmi, Tuire; Vuorialho, Marleena (2011)
Törrönen, Tuulikki
Valmi, Tuire
Vuorialho, Marleena
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104204562
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104204562
Tiivistelmä
Projektimme on osa Laurea-ammattikorkeakoulun sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin naistentautien ja synnytysten toimialan hoitotyön 2007 -2012 laadunkehittämishanketta. Kehittämishankkeessa opiskelijat, opettajat ja työelämän asiantuntijat työskentelevät yhdessä luoden uusia hoitotyön käytänteitä, malleja ja suosituksia. Projektin tavoitteena on kehittää hoitotyötä tutkimusnäyttöön perustuen. Projektiryhmäämme kuuluvat Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat Tuulikki Törrönen, Tuire Valmi ja Marleena Vuorialho, lehtori Marja Tanskanen ja Naistenklinikalta kliinisenä ohjaajana kätilö Miia Virtanen.
Opinnäytetyömme tavoitteena oli luoda suositeltavat käytänteet synnyttäneen äidin episiotomiahaavan hoitoon sekä tehdä kotihoito-ohje synnyttäneille äideille. Suositukset ja ohjeet perustuvat kliiniseen sekä tutkittuun tietoon. Luomamme suositeltavat käytänteet pohjautuvat suorittamaamme tiedonhakuun. Aihetta on kansallisella tasolla tutkittu niukasti ja olemme ottaneet kansainvälisiä tutkimuksia suositusten tueksi. Laadimme 11 suositeltavaa käytännettä, jotka perustuvat pääosin tutkittuun tietoon, mutta myös kokemusperäistä tietoa on hyödynnetty. Episiotomia tarkoittaa välilihan leikkausta alatiesynnytyksen yhteydessä. Niiden määrä on vähentynyt viime vuosikymmeninä, mutta silti tämä aihe koskettaa osaa synnyttäneistä äideistä. Episiotomiahaavan hoito on suurelta osin kätilöiden ”hiljaisen tiedon” varassa ja episiotomiahaavan hoidossa kokemusperäisen tiedon vaikuttavuus on huomattavaa. Asenteet episiotomian tarpeeseen ovat muuttuneet vuosien mittaan, 1980-luvulle asti episiotomioita tehtiin lähes rutiininomaisesti, kun taas nykypäivän ajatuksena on, että repeämät paranevat paremmin kuin episiotomiat.
Tiedonhaun perusteella voidaan todeta, että yhtenäisille hoitokäytänteille on tarvetta. Syn-nyttäneen äidin hoidossa tulee huomioida sekä äiti että vauva, joka voi tuoda haasteita hoito-työhön. Tänä päivänä monikulttuurisuus on osa hoitotyötä, mikä tuo oman lisänsä synnyttäneen äidin hoitoon. Naisen hoidossa tulee huomioida intimiteettisuoja, koska hoidot kohdistuvat naisen genitaalialueelle, joka koetaan hyvin araksi alueeksi. Tiedonhaun tuloksena voidaan todeta, että tutkittuun tietoon perustuvaa lähdemateriaalia löytyi eniten haavanhoidosta. Episiotomiahaava ja erilaiset repeämät ovat olleet viime aikoina olleet esillä mediassa. Potilasohjaus episiotomiahaavan hoidossa on merkittävässä asemassa.
Opinnäytetyömme tavoitteena oli luoda suositeltavat käytänteet synnyttäneen äidin episiotomiahaavan hoitoon sekä tehdä kotihoito-ohje synnyttäneille äideille. Suositukset ja ohjeet perustuvat kliiniseen sekä tutkittuun tietoon. Luomamme suositeltavat käytänteet pohjautuvat suorittamaamme tiedonhakuun. Aihetta on kansallisella tasolla tutkittu niukasti ja olemme ottaneet kansainvälisiä tutkimuksia suositusten tueksi. Laadimme 11 suositeltavaa käytännettä, jotka perustuvat pääosin tutkittuun tietoon, mutta myös kokemusperäistä tietoa on hyödynnetty. Episiotomia tarkoittaa välilihan leikkausta alatiesynnytyksen yhteydessä. Niiden määrä on vähentynyt viime vuosikymmeninä, mutta silti tämä aihe koskettaa osaa synnyttäneistä äideistä. Episiotomiahaavan hoito on suurelta osin kätilöiden ”hiljaisen tiedon” varassa ja episiotomiahaavan hoidossa kokemusperäisen tiedon vaikuttavuus on huomattavaa. Asenteet episiotomian tarpeeseen ovat muuttuneet vuosien mittaan, 1980-luvulle asti episiotomioita tehtiin lähes rutiininomaisesti, kun taas nykypäivän ajatuksena on, että repeämät paranevat paremmin kuin episiotomiat.
Tiedonhaun perusteella voidaan todeta, että yhtenäisille hoitokäytänteille on tarvetta. Syn-nyttäneen äidin hoidossa tulee huomioida sekä äiti että vauva, joka voi tuoda haasteita hoito-työhön. Tänä päivänä monikulttuurisuus on osa hoitotyötä, mikä tuo oman lisänsä synnyttäneen äidin hoitoon. Naisen hoidossa tulee huomioida intimiteettisuoja, koska hoidot kohdistuvat naisen genitaalialueelle, joka koetaan hyvin araksi alueeksi. Tiedonhaun tuloksena voidaan todeta, että tutkittuun tietoon perustuvaa lähdemateriaalia löytyi eniten haavanhoidosta. Episiotomiahaava ja erilaiset repeämät ovat olleet viime aikoina olleet esillä mediassa. Potilasohjaus episiotomiahaavan hoidossa on merkittävässä asemassa.