Lapsihavainnoinnin maastouttaminen Janakkalan kunnan vuorohoitoon
Rämänen, Miia; Norvia, Nea (2011)
Lataukset:
Rämänen, Miia
Norvia, Nea
Hämeen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105045937
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105045937
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli maastouttaa lapsihavainnointi osaksi Janakkalan kunnan vuorohoitoa. Tutkimukseen osallistui yhteensä kaksi vuorohoidon yksikköä. Työn tavoitteena oli kehittää työntekijöiden ammatillista osaamista sekä vahvistaa lapsihavainnoinnin asemaa vuorohoidon arjessa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa. Työn lähtökohtana oli työelämän tarve saada lapsihavainnointi vuorohoidon arkeen.
Tutkimuksen keskeisimmät teoreettiset lähtökohdat koostuivat sosiokulttuurisen innostamisen, lapsihavainnoinnin, kasvatuskumppanuuden, perhepäivähoitajan sekä vuorohoidon teorioista. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tutkimus, jossa esiintyi toimintatutkimuksellisia piirteitä. Tutkimus eteni prosessinomaisesti. Aineiston keruumenetelminä käytettiin
teemahaastattelua, avointa lomakekyselyä, havainnointia sekä lapsihavainnointiseurantalomaketta. Opinnäytetyön aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä teoriasidonnaista sisällönanalyysia.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lapsihavainnoinnin maastouttaminen Janakkalan kunnan vuorohoitoon onnistui. Lapsihavainnointi on toimiva työväline vuorohoidon arjessa ja se tukee työntekijöiden työtä. Sen avulla voidaan seurata entistä paremmin muun muassa lapsen kasvua, kehitystä sekä mielenkiinnonkohteita. Tutkimuksen mukaan havainnointi toimii apuna työntekijöiden ja vanhempien välisessä yhteistyössä. Lisäksi lapsihavainnointi tukee tiedonkulkua vuorohoidon arjessa. Opinnäytetyön jatkotutkimusaiheeksi nousi, miten vanhemmat voitaisiin osallistaa mukaan lapsihavainnointiin.
Tutkimuksen keskeisimmät teoreettiset lähtökohdat koostuivat sosiokulttuurisen innostamisen, lapsihavainnoinnin, kasvatuskumppanuuden, perhepäivähoitajan sekä vuorohoidon teorioista. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tutkimus, jossa esiintyi toimintatutkimuksellisia piirteitä. Tutkimus eteni prosessinomaisesti. Aineiston keruumenetelminä käytettiin
teemahaastattelua, avointa lomakekyselyä, havainnointia sekä lapsihavainnointiseurantalomaketta. Opinnäytetyön aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä teoriasidonnaista sisällönanalyysia.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lapsihavainnoinnin maastouttaminen Janakkalan kunnan vuorohoitoon onnistui. Lapsihavainnointi on toimiva työväline vuorohoidon arjessa ja se tukee työntekijöiden työtä. Sen avulla voidaan seurata entistä paremmin muun muassa lapsen kasvua, kehitystä sekä mielenkiinnonkohteita. Tutkimuksen mukaan havainnointi toimii apuna työntekijöiden ja vanhempien välisessä yhteistyössä. Lisäksi lapsihavainnointi tukee tiedonkulkua vuorohoidon arjessa. Opinnäytetyön jatkotutkimusaiheeksi nousi, miten vanhemmat voitaisiin osallistaa mukaan lapsihavainnointiin.