Yksiaukkoisen vesistösillan peruskorjausprosessin vaiheet
Vähä-Pietilä, Perttu (2011)
Vähä-Pietilä, Perttu
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105056233
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105056233
Tiivistelmä
Sillanrakennusalalla toimivan työntekijän tulee ymmärtää koko prosessin toiminta huo-limatta siitä, sijoittuuko tilaaja- suunnittelu- vai urakoitsijapuolelle. Opinnäytetyössä tutkitaan urakan eri osapuolten työnjakoa ja sillan peruskorjaamiseen johtavia syitä. Näkökulmia peruskorjauksen osapuolten tavoitteista on saatu haastattelemalla tilaajan, suunnittelijan ja urakoitsijan edustajia.
Suomen siltakantaa rakennettiin voimakkaasti 1960-luvulta 2000-luvulle. Sillan osien ja laitteiden elinikä on 20–40 vuotta. Suomen siltakanta vaatii siis tällä hetkellä peruskor-jauksia ja korjattavien siltojen määrä kasvaa tulevina vuosikymmeninä.
Työssä käsitellään osin kahta Skanska Infra Oy:n syksyllä 2010 korjaama siltaa ja tutki-taan, mitä vaiheita ennen urakan aloittamista on käyty läpi. Sillat olivat yksiaukkoisia vesistösiltoja ja korjaustöillä oli eri tilaajaorganisaatiot. Kahden siltatyömaan läheinen keskinäinen sijainti ja siltojen samanaikainen rakentaminen tuovat työhön hyötyjä, joita käsitellään tässä työssä.
Sillankorjauksen tulevaisuuden haasteina on toiminnan tehostaminen ja tuottavuuden parantaminen. Suurin osa rakentamisen toimintatapojen muutoksista on tilaajalähtöisiä. Hyvä esimerkki toiminnan tehostamisesta on korjausurakoiden yhdistäminen siltapake-teiksi, mitä käsitellään tässä opinnäytetyössä.
Suomen siltakantaa rakennettiin voimakkaasti 1960-luvulta 2000-luvulle. Sillan osien ja laitteiden elinikä on 20–40 vuotta. Suomen siltakanta vaatii siis tällä hetkellä peruskor-jauksia ja korjattavien siltojen määrä kasvaa tulevina vuosikymmeninä.
Työssä käsitellään osin kahta Skanska Infra Oy:n syksyllä 2010 korjaama siltaa ja tutki-taan, mitä vaiheita ennen urakan aloittamista on käyty läpi. Sillat olivat yksiaukkoisia vesistösiltoja ja korjaustöillä oli eri tilaajaorganisaatiot. Kahden siltatyömaan läheinen keskinäinen sijainti ja siltojen samanaikainen rakentaminen tuovat työhön hyötyjä, joita käsitellään tässä työssä.
Sillankorjauksen tulevaisuuden haasteina on toiminnan tehostaminen ja tuottavuuden parantaminen. Suurin osa rakentamisen toimintatapojen muutoksista on tilaajalähtöisiä. Hyvä esimerkki toiminnan tehostamisesta on korjausurakoiden yhdistäminen siltapake-teiksi, mitä käsitellään tässä opinnäytetyössä.