Ensiauttajien henkinen työssä jaksaminen
Saarinen, Terhi; Rantanen, Katja (2011)
Saarinen, Terhi
Rantanen, Katja
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103072877
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103072877
Tiivistelmä
ENSIAUTTAJIEN HENKINEN TYÖSSÄ JAKSAMINEN
Rantanen, Katja
Saarinen, Terhi
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma
Maaliskuu 2011
Ohjaaja: Männistö, Elina
Sivumäärä: 38, liitteitä 3
Asiasanat: ensihoito, ensiauttaja, psyykkinen hyvinvointi, defusing, debriefing
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten ensiauttajat kokevat henkisen hyvinvointinsa pelastustehtävien jälkeen. Kokevatko he saavansa työyhteisöltä tar-peeksi tukea omaan jaksamiseensa ja tapahtumien läpi käymiseen. Tarkoituksena oli selvittää, miten erilaiset työtehtävät vaikuttavat henkiseen työssä jaksamiseen ja mi-ten asioita käydään läpi vaikeiden tilanteiden jälkeen. Tutkimus oli kvantitatiivinen ja se toteutettiin strukturoidulla kyselylomakkeella kesällä 2010. Kyselylomakkeita lähetettiin 159 kappaletta ja niistä palautettiin vastattuna 85 kappaletta. Vastauspro-sentiksi muodostui siis 53%. Tulokset analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla ja vastauksista laadittiin frekvenssi- sekä prosenttijakaumat, jotka esitetään opinnäy-tetyössä graafisten kuvaajien avulla.
Ensiauttajat kokivat yleisesti mielialansa hyväksi. Henkistä rasittavuutta koettiin vain silloin tällöin. Ensiauttajat kokivat työilmapiirin hyväksi, kuitenkin työtovereilta kai-vattiin vielä lisää tukea pelastustehtävien läpikäymiseen. Vastaajat toivoivat esimies-ten kiinnittävän huomiota palautteen antamiseen ja työntekijöiden tasa-arvoiseen kohteluun. Vaikka erilaiset työtehtävät kuormittavat ensiauttajaa, vain viidesosa koki stressiä ja suorituspaineita työssään. Osa ensiauttajista oli osallistunut tapahtumien jälkipuinteihin ja hyötynyt niistä. Yleisesti koettiin, että työyhteisön tulisi osallistua enemmän purkutilanteisiin.
Saatujen tulosten perusteella työnantaja saa kuvan työyhteisönsä tämän hetkisestä psyykkisestä hyvinvoinnista. Tuloksista työnantaja pystyy näkemään, missä osa-alueissa työntekijät näkevät puutteita. Näiden tulosten avulla työnantaja pystyy pa-rantamaan ensiauttajien henkistä työssä jaksamista.
Rantanen, Katja
Saarinen, Terhi
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma
Maaliskuu 2011
Ohjaaja: Männistö, Elina
Sivumäärä: 38, liitteitä 3
Asiasanat: ensihoito, ensiauttaja, psyykkinen hyvinvointi, defusing, debriefing
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten ensiauttajat kokevat henkisen hyvinvointinsa pelastustehtävien jälkeen. Kokevatko he saavansa työyhteisöltä tar-peeksi tukea omaan jaksamiseensa ja tapahtumien läpi käymiseen. Tarkoituksena oli selvittää, miten erilaiset työtehtävät vaikuttavat henkiseen työssä jaksamiseen ja mi-ten asioita käydään läpi vaikeiden tilanteiden jälkeen. Tutkimus oli kvantitatiivinen ja se toteutettiin strukturoidulla kyselylomakkeella kesällä 2010. Kyselylomakkeita lähetettiin 159 kappaletta ja niistä palautettiin vastattuna 85 kappaletta. Vastauspro-sentiksi muodostui siis 53%. Tulokset analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla ja vastauksista laadittiin frekvenssi- sekä prosenttijakaumat, jotka esitetään opinnäy-tetyössä graafisten kuvaajien avulla.
Ensiauttajat kokivat yleisesti mielialansa hyväksi. Henkistä rasittavuutta koettiin vain silloin tällöin. Ensiauttajat kokivat työilmapiirin hyväksi, kuitenkin työtovereilta kai-vattiin vielä lisää tukea pelastustehtävien läpikäymiseen. Vastaajat toivoivat esimies-ten kiinnittävän huomiota palautteen antamiseen ja työntekijöiden tasa-arvoiseen kohteluun. Vaikka erilaiset työtehtävät kuormittavat ensiauttajaa, vain viidesosa koki stressiä ja suorituspaineita työssään. Osa ensiauttajista oli osallistunut tapahtumien jälkipuinteihin ja hyötynyt niistä. Yleisesti koettiin, että työyhteisön tulisi osallistua enemmän purkutilanteisiin.
Saatujen tulosten perusteella työnantaja saa kuvan työyhteisönsä tämän hetkisestä psyykkisestä hyvinvoinnista. Tuloksista työnantaja pystyy näkemään, missä osa-alueissa työntekijät näkevät puutteita. Näiden tulosten avulla työnantaja pystyy pa-rantamaan ensiauttajien henkistä työssä jaksamista.