Vaativan sillankorjaushankkeen työmaatekniikka
Korhonen, Janne (2011)
Korhonen, Janne
Savonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105086679
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105086679
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä perehdyttiin sillankorjauksen haasteisiin työteknisistä näkökulmista. Esi-merkkeinä käytettiin Leppävirran sillankorjaushanketta ja sen toteutusta. Erityisesti painotettiin työn turvallista suorittamista kaikissa työvaiheissa. Sillankorjaushankkeen turvallisuusriskit liittyvät useimmiten telineisiin, nostolaitteisiin, liikenteeseen ja tilan puutteeseen. Opinnäytetyössä oli ta-voitteena käsitellä näitä riskejä työvaiheittain. Lisäksi käsiteltiin työvaiheisiin liittyviä työteknisiä ongelmia ja ratkaisuja. Aiheeseen päädyttiin esimerkkihankkeen työteknisen vaativuuden takia. Hankkeen kaksivaiheisuus antoi mahdollisuuden vertailla eri työmenetelmiä.
Työ aloitettiin perehtymällä hankkeen työselosteeseen, laatudokumentteihin sekä sillan korjaus-suunnitelmiin ja miettimällä raportille sopivaa runkoa. Jokaisesta työvaiheesta tallennettiin kuvia esimerkkiurakan aikana. Työn rungon osalta päädyttiin käsittelemään ja painottamaan työturvalli-suuden kannalta haastavia työvaiheita ja etenemään hankkeelle ominaisessa järjestyksessä. Työssä pyrittiin esittelemään myös uusia työturvallisuutta parantavia ratkaisuja ja työnaikaisten kustannusten ohjautumista.
Työmenetelmien kriittinen vertailu helpottaa menetelmän valintaa seuraavissa kohteissa. Uudet innovaatiot, kuten miniguard-liikenteenerotin sekä quicklock-ankkurointipiste, kehittävät jatkossakin työturvallisuutta ja suoritetta. Eniten kehitystä kuitenkin ohjaa kustannustehokkuus, mikä on syytä huomioida jo suunnitteluvaiheessa.
Työ aloitettiin perehtymällä hankkeen työselosteeseen, laatudokumentteihin sekä sillan korjaus-suunnitelmiin ja miettimällä raportille sopivaa runkoa. Jokaisesta työvaiheesta tallennettiin kuvia esimerkkiurakan aikana. Työn rungon osalta päädyttiin käsittelemään ja painottamaan työturvalli-suuden kannalta haastavia työvaiheita ja etenemään hankkeelle ominaisessa järjestyksessä. Työssä pyrittiin esittelemään myös uusia työturvallisuutta parantavia ratkaisuja ja työnaikaisten kustannusten ohjautumista.
Työmenetelmien kriittinen vertailu helpottaa menetelmän valintaa seuraavissa kohteissa. Uudet innovaatiot, kuten miniguard-liikenteenerotin sekä quicklock-ankkurointipiste, kehittävät jatkossakin työturvallisuutta ja suoritetta. Eniten kehitystä kuitenkin ohjaa kustannustehokkuus, mikä on syytä huomioida jo suunnitteluvaiheessa.