Selvitys Immonsalmen-Pentinsalmen vesistökuormituksesta ja ekologisen tilan arviointi
Airaksinen, Jarmo (2011)
Airaksinen, Jarmo
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105066602
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105066602
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli päivittää entisen selvityksen tietoja, tarkastaa vesialueen nykyinen tila sekä luokitella kohde ekologisen tilan arvioinnin mukaisella tavalla vuonna 2008 asetetun vesipuitedi-rektiivin sekä uuden luokittelujärjestelmän mukaisesti. Luokituksessa otettiin huomioon kalat, pohjaeläi-met, kasviplankton, vesikasvit, pH, kokonaisfosfori sekä hydromorfologiset muutokset.
Alueelta haastateltiin yhteensä neljää taloutta jotka asuvat salmien läheisyydessä (alle 500 m) sekä työn-tekijöitä Enonkosken puolella lähellä Savonlinnan rajaa sijaitsevalta Saimaan kalantutkimus ja vesiviljely –laitokselta. Näytteet salmista, Enonkoskesta ja harjunojasta otettiin käsin ottimella joista ne siirrettiin happopestyihin, kestävöitäviin, steriileihin sekä varapulloihin. Salmien virtaamiin vaadittavat arvot saa-tiin mittaamalla salmien erottavasta rummusta mittaamalla. Näytteet tutkittiin kemiallis-biologisesti Mikkelin Ammattikorkeakoulun laboratoriossa, jotka perustuivat standardeihin ISO 10260:1992 (SFS 5772), K-1510, DS 275, NS 4759 ja SS 02 81 18.
E. Colien ja koliformisten bakteerien määrä pysyi alhaisena koko kevät- ja kesäkierron aikana. Kokonais-fosforin lasku loppukesästä alkukesään verraten on mahdollisesti kuivan ja lämpimän kesän aiheuttama. Kesän aikana veden pinta laski noin 40 cm. Kaliumpermanganaatin sekä sähkönjohtavuuden lievän ko-hoamisen syytä epäillään samasta syystä.
Kymmenen vuoden aikana Immonsalmi-Pentinsalmi –vesialueen vedenlaatu on selkeästi parantunut.
Saatujen tulosten ja vedenlaadun ohjearvojen mukaan Immonsalmi-Pentinsalmi ja sen ekologinen tila voidaan luokitella hyväksi. Vesialueella ja sinne tulevassa vedessä ei ilmennyt mitään suuria poikkeamia ravinne- tai happipitoisuuksissa, jotka voisivat aiheuttaa seuraavien vuosien aikana rehevöitymisen tai ravinnekadon. Vaikka molempien salmien tila on hyvä, voisi alueen ravinnepitoisuuksia silti seurata lie-vän rehevyyden takia.
Alueelta haastateltiin yhteensä neljää taloutta jotka asuvat salmien läheisyydessä (alle 500 m) sekä työn-tekijöitä Enonkosken puolella lähellä Savonlinnan rajaa sijaitsevalta Saimaan kalantutkimus ja vesiviljely –laitokselta. Näytteet salmista, Enonkoskesta ja harjunojasta otettiin käsin ottimella joista ne siirrettiin happopestyihin, kestävöitäviin, steriileihin sekä varapulloihin. Salmien virtaamiin vaadittavat arvot saa-tiin mittaamalla salmien erottavasta rummusta mittaamalla. Näytteet tutkittiin kemiallis-biologisesti Mikkelin Ammattikorkeakoulun laboratoriossa, jotka perustuivat standardeihin ISO 10260:1992 (SFS 5772), K-1510, DS 275, NS 4759 ja SS 02 81 18.
E. Colien ja koliformisten bakteerien määrä pysyi alhaisena koko kevät- ja kesäkierron aikana. Kokonais-fosforin lasku loppukesästä alkukesään verraten on mahdollisesti kuivan ja lämpimän kesän aiheuttama. Kesän aikana veden pinta laski noin 40 cm. Kaliumpermanganaatin sekä sähkönjohtavuuden lievän ko-hoamisen syytä epäillään samasta syystä.
Kymmenen vuoden aikana Immonsalmi-Pentinsalmi –vesialueen vedenlaatu on selkeästi parantunut.
Saatujen tulosten ja vedenlaadun ohjearvojen mukaan Immonsalmi-Pentinsalmi ja sen ekologinen tila voidaan luokitella hyväksi. Vesialueella ja sinne tulevassa vedessä ei ilmennyt mitään suuria poikkeamia ravinne- tai happipitoisuuksissa, jotka voisivat aiheuttaa seuraavien vuosien aikana rehevöitymisen tai ravinnekadon. Vaikka molempien salmien tila on hyvä, voisi alueen ravinnepitoisuuksia silti seurata lie-vän rehevyyden takia.