Aikuisten ja alle kolmevuotiaiden lasten välinen vuorovaikutus päiväkodissa
Konttinen, Maiju; Korpimäki, Henna (2011)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Konttinen, Maiju
Korpimäki, Henna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105066641
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105066641
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää, miten yhteistyöpäiväkotimme alle 3-vuotiaiden ryhmissä työskentelevät aikuiset ovat vuorovaikutuksessa lasten kanssa ja millä tavalla aktiivisen oppimisen periaatteet näkyvät toiminnassa. Lisäksi tarkoituksenamme oli kartoittaa, miten aikuiset kuvaavat vuorovaikutusta lapsen ja aikuisen välillä.
Opinnäytetyömme lähestymistapa on kvalitatiivinen. Aineisto hankittiin puolistrukturoidun teemahaastattelun sekä observoivan havainnoinnin avulla. Haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina ja niihin osallistui kuusi aikuista. Haastatteluaineiston analysointi tapahtui sisällönanalyysin avulla. Havainnoinnit toteutettiin paperille kirjoittamalla. Suoritimme havainnoinnit päiväkodin kahdessa alle 3-vuotiaiden ryhmässä, jossa toteutimme myös aikuisten haastattelut. Havainnoinnit painottuivat vapaan toiminnan tilanteisiin. Havainnointien analysoinnissa käytimme teemoittelua. Opinnäytetyöhömme osallistui yhteensä 6 aikuista ja 24 lasta.
Aineistoista saadut tulokset osoittivat, että läsnäolo, lapsen kohtaaminen ja osallisuuden tukeminen ovat hyvän vuorovaikutuksen perusta. Tämän kaltaista vuorovaikutusta edesauttoi se, että aikuinen oli lapsen saatavilla, kohtasi lapsen ja tuki hänen osallisuuttaan, kannusti, rakensi luottamusta sekä tarjosi turvaa ja läheisyyttä. Nämä elementit nousivat esiin sekä haastatteluissa että käytännön toimintaa havainnoidessa. Tulokset osoittivat, että alle 3-vuotiaiden ryhmien aikuisten vuorovaikutus lasten kanssa sisälsi edellä mainittuja elementtejä, ei pelkästään puheen tasolla vaan myös käytännön toiminnassa. Aktiivinen oppiminen näkyi aikuisten toiminnassa ennen kaikkea tilanteissa, joissa aikuinen etsi ja odotti sopivia kohtia osallistua lapsen leikkiin tai muuhun tekemiseen ja tarttui lapsen aloitteisiin. Tällöin vuorovaikutus oli vastavuoroista. Haastatteluissa aikuiset mainitsivat myös tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutuksen laatuun heikentävästi. Näitä olivat vuorovaikutustilanteen rauhattomuus, aikuisten sitoutumattomuus sekä lasten ristiriitatilanteet ja väsymys.
Tuloksista voi päätellä, että päiväkodin työntekijät pitivät lapsen kohtaamista, kuuntelemista ja läsnäoloa tärkeinä tekijöinä lapsen ja aikuisen välisessä vuorovaikutuksessa. Aktiivisen oppimisen periaatteiden mukaisesti aikuiset olivat lapsille turvallisia auttajia ohjaamatta lapsia kuitenkaan liikaa. Aikuiset antoivat lapsille mahdollisuuden vastavuoroiseen, parhaimmillaan lähes tasavertaiseen vuorovaikutukseen. Aikuiset huomioivat vuorovaikutuksessa lapsen kehityksen ja vuorovaikutustaitojen tason ja toimivat niiden edellyttämällä tavalla.
Opinnäytetyömme lähestymistapa on kvalitatiivinen. Aineisto hankittiin puolistrukturoidun teemahaastattelun sekä observoivan havainnoinnin avulla. Haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina ja niihin osallistui kuusi aikuista. Haastatteluaineiston analysointi tapahtui sisällönanalyysin avulla. Havainnoinnit toteutettiin paperille kirjoittamalla. Suoritimme havainnoinnit päiväkodin kahdessa alle 3-vuotiaiden ryhmässä, jossa toteutimme myös aikuisten haastattelut. Havainnoinnit painottuivat vapaan toiminnan tilanteisiin. Havainnointien analysoinnissa käytimme teemoittelua. Opinnäytetyöhömme osallistui yhteensä 6 aikuista ja 24 lasta.
Aineistoista saadut tulokset osoittivat, että läsnäolo, lapsen kohtaaminen ja osallisuuden tukeminen ovat hyvän vuorovaikutuksen perusta. Tämän kaltaista vuorovaikutusta edesauttoi se, että aikuinen oli lapsen saatavilla, kohtasi lapsen ja tuki hänen osallisuuttaan, kannusti, rakensi luottamusta sekä tarjosi turvaa ja läheisyyttä. Nämä elementit nousivat esiin sekä haastatteluissa että käytännön toimintaa havainnoidessa. Tulokset osoittivat, että alle 3-vuotiaiden ryhmien aikuisten vuorovaikutus lasten kanssa sisälsi edellä mainittuja elementtejä, ei pelkästään puheen tasolla vaan myös käytännön toiminnassa. Aktiivinen oppiminen näkyi aikuisten toiminnassa ennen kaikkea tilanteissa, joissa aikuinen etsi ja odotti sopivia kohtia osallistua lapsen leikkiin tai muuhun tekemiseen ja tarttui lapsen aloitteisiin. Tällöin vuorovaikutus oli vastavuoroista. Haastatteluissa aikuiset mainitsivat myös tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutuksen laatuun heikentävästi. Näitä olivat vuorovaikutustilanteen rauhattomuus, aikuisten sitoutumattomuus sekä lasten ristiriitatilanteet ja väsymys.
Tuloksista voi päätellä, että päiväkodin työntekijät pitivät lapsen kohtaamista, kuuntelemista ja läsnäoloa tärkeinä tekijöinä lapsen ja aikuisen välisessä vuorovaikutuksessa. Aktiivisen oppimisen periaatteiden mukaisesti aikuiset olivat lapsille turvallisia auttajia ohjaamatta lapsia kuitenkaan liikaa. Aikuiset antoivat lapsille mahdollisuuden vastavuoroiseen, parhaimmillaan lähes tasavertaiseen vuorovaikutukseen. Aikuiset huomioivat vuorovaikutuksessa lapsen kehityksen ja vuorovaikutustaitojen tason ja toimivat niiden edellyttämällä tavalla.