SEPAn vaikutus maksukortteihin : henkilöstön kokemuksia muutoksesta
Jäppinen, Satu (2011)
Jäppinen, Satu
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104254739
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104254739
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee SEPAa (Single Euro Payment Area), S-Pankkia ja EMV-sirukortteja. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten SEPAn aiheuttama muutos maksukäytänteissä koettiin pankin henkilökunnan näkökulmasta. Tutkimuksen case-yritys on Lahden Sokoksen S-Pankki.
Yhteinen raha on ollut euroalueella käytössä jo useita vuosia, mutta maiden väliset erot niin maksuvälineissä kuin maksujen välityksessäkin ovat olleet suuria. Vuonna 2002 pankkisektori perusti Euroopan maksuneuvoston (European Payments Council, EPC), jonka tarkoituksena on yhtenäistää maksukäytäntöä euroalueella.
S-Pankki aloitti talletuspankkitoimintansa vuonna 2007, jolloin SEPA-aikataulussa oltiin toteutusvaiheessa. Toteutusvaiheen tavoitteena oli, että vaiheen päättyessä vuonna 2008 SEPA-maksuvälineet olisivat tarjolla. S-Pankille oli luonnollista tarjota SEPA-vaatimukset täyttäviä maksukortteja heti alusta lähtien. Rinnalla säilyivät S-ryhmän sisäiset maksukortit. Vuoden 2010 päättyminen mer-kitsi SEPAan siirtymäkauden loppua. S-Pankki järjesti vuoden 2010 aikana useita korttikampanjoita, joiden tavoitteena oli lisätä vanhojen, siruttomien korttien vaihtoa uusiin, SEPA-vaatimuksen mukaisiin sirukortteihin. Vuoden 2010 päättyessä S-Pankista oli yhä mahdollista saada S-Ryhmän sisäinen, siruton pankkikortti, mutta uusia, siruttomia luottokortteja ei enää myönnetty. Vanhat, siruttomat kortit oli myös jätetty uusista materiaaleista ja S-Pankin www-sivujen tiedoista pois.
Työn empiirisessä osiossa sovelletaan teoriaosuutta case-yrityksen tutkimiseen. Tutkimus sisältää piirteitä sekä kvalitatiivisesta että kvantitatiivisesta tutkimuksesta. Se suoritettiin kyselylomakkein vuoden 2010 joulukuussa. Kyselyllä kerättiin henkilökunnan kokemuksia muutoksesta. Vastausten perusteella etsitään muutosta edesauttaneita ja toisaalta sitä hidastaneita tekijöitä.
Tutkimuksen myötä muutosta hidastaneiksi tekijöiksi osoittautuivat vähäiseksi koettu tiedotus ja koulutus. Suurimpina muutosta edesauttaneina tekijöinä voidaan vastausten pohjalta pitää tuotetta, eli S-pankin sirukorttia ja järjestettyä korttikampanjaa. Kaikki vastaajat olivat myös selvillä sirukorttimuutoksen syistä ja sen tarpeellisuudesta.
Yhteinen raha on ollut euroalueella käytössä jo useita vuosia, mutta maiden väliset erot niin maksuvälineissä kuin maksujen välityksessäkin ovat olleet suuria. Vuonna 2002 pankkisektori perusti Euroopan maksuneuvoston (European Payments Council, EPC), jonka tarkoituksena on yhtenäistää maksukäytäntöä euroalueella.
S-Pankki aloitti talletuspankkitoimintansa vuonna 2007, jolloin SEPA-aikataulussa oltiin toteutusvaiheessa. Toteutusvaiheen tavoitteena oli, että vaiheen päättyessä vuonna 2008 SEPA-maksuvälineet olisivat tarjolla. S-Pankille oli luonnollista tarjota SEPA-vaatimukset täyttäviä maksukortteja heti alusta lähtien. Rinnalla säilyivät S-ryhmän sisäiset maksukortit. Vuoden 2010 päättyminen mer-kitsi SEPAan siirtymäkauden loppua. S-Pankki järjesti vuoden 2010 aikana useita korttikampanjoita, joiden tavoitteena oli lisätä vanhojen, siruttomien korttien vaihtoa uusiin, SEPA-vaatimuksen mukaisiin sirukortteihin. Vuoden 2010 päättyessä S-Pankista oli yhä mahdollista saada S-Ryhmän sisäinen, siruton pankkikortti, mutta uusia, siruttomia luottokortteja ei enää myönnetty. Vanhat, siruttomat kortit oli myös jätetty uusista materiaaleista ja S-Pankin www-sivujen tiedoista pois.
Työn empiirisessä osiossa sovelletaan teoriaosuutta case-yrityksen tutkimiseen. Tutkimus sisältää piirteitä sekä kvalitatiivisesta että kvantitatiivisesta tutkimuksesta. Se suoritettiin kyselylomakkein vuoden 2010 joulukuussa. Kyselyllä kerättiin henkilökunnan kokemuksia muutoksesta. Vastausten perusteella etsitään muutosta edesauttaneita ja toisaalta sitä hidastaneita tekijöitä.
Tutkimuksen myötä muutosta hidastaneiksi tekijöiksi osoittautuivat vähäiseksi koettu tiedotus ja koulutus. Suurimpina muutosta edesauttaneina tekijöinä voidaan vastausten pohjalta pitää tuotetta, eli S-pankin sirukorttia ja järjestettyä korttikampanjaa. Kaikki vastaajat olivat myös selvillä sirukorttimuutoksen syistä ja sen tarpeellisuudesta.