Kaupunkikirjat : Kansalaisvaikuttamisen kynnyksiä madaltamassa
Arnkil, Taru (2011)
Arnkil, Taru
Hämeen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105096776
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105096776
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus uudenlaisesta tavasta kerätä kuntalaisten ajatuksia Hämeenlinnassa ja tämän avulla muodostaa kuvaa erityisesti kolmannen sektorin asemasta palautekanavana. Työn tilaajana toimii Hämeenlinnan lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX. Tutkimuksen keskeisin mielenkiinto kohdistui siihen miten kaupunkikirjat eli avoimet päiväkirjat voisivat toimia kansalaisille palautekynnystä alentavana menetelmänä. Kaupunkikirjoja oli kahta tyyppiä, joista käytän nimitystä virallinen ja vapaamuotoinen kirja. Tutkimustehtävänä oli tutkia, millä tavoilla kaupunkikirjat osallistavat kaupunkilaisia kertomaan omasta ympäristöstään ja erosivatko kirjojen sisällöt toisistaan. Tutkimuksessa on kartoitettu myös kirjojen kohdepaikkojen asiakkaiden suhtautumista kaupunkikirjoihin ja palautteen antamiseen ja sitä, miten kolmannen sektorin ja kaupungin välistä yhteistyötä voisi kehittää. Aineistona toimivat kaupunkikirjat, haastattelut niistä paikoista missä kirjat olivat, sähköpostikysely sekä Hämeenlinnan setlementti ry:n järjestöyhteistyön koordinaattorin ja Hämeenlinnan kehitysjohtajan haastattelut.
Kaupunkikirjat keräsivät yhteensä 123 merkintää, joista yhdeksän oli kuvia ja loput kirjoitusta. Kokonaisuudessaan opinnäytetyön aineisto kertoo siitä, että osa hämeenlinnalaista suhtautuu omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa pessimistisesti, ja nykyisten palautekanavien rinnalle tarvitaan myös menetelmiä, joissa asukkaita voitaisiin kuulla arkipuheesta. Luomalla yhteyttä kolmannen sektorin ja Hämeenlinnan kaupungin välille voisi asukkaita osallistaa tätä kautta kaupungin kehittämiseen.
Jatkotutkimuksen aiheiksi sopisivat Hämeenlinnan ja kolmannen sektorin yhteyksien kokonaisvaltaisempi ja tarkempi luotaus. Sosionomien ammattia ajatellen, koen että myös laajempi kansalaisvaikuttamisen ja kunnan demokratian toteutumisen tutkimus on tärkeää.
Kaupunkikirjat keräsivät yhteensä 123 merkintää, joista yhdeksän oli kuvia ja loput kirjoitusta. Kokonaisuudessaan opinnäytetyön aineisto kertoo siitä, että osa hämeenlinnalaista suhtautuu omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa pessimistisesti, ja nykyisten palautekanavien rinnalle tarvitaan myös menetelmiä, joissa asukkaita voitaisiin kuulla arkipuheesta. Luomalla yhteyttä kolmannen sektorin ja Hämeenlinnan kaupungin välille voisi asukkaita osallistaa tätä kautta kaupungin kehittämiseen.
Jatkotutkimuksen aiheiksi sopisivat Hämeenlinnan ja kolmannen sektorin yhteyksien kokonaisvaltaisempi ja tarkempi luotaus. Sosionomien ammattia ajatellen, koen että myös laajempi kansalaisvaikuttamisen ja kunnan demokratian toteutumisen tutkimus on tärkeää.