Ruokaa järjellä vai tunteella : Kysely Porvoo Campuksen opiskelijoiden ruokavalintoihin vaikuttavista tahoista
Oljemark, Milla; Raulo, Kati; Vienonen, Heli (2011)
Oljemark, Milla
Raulo, Kati
Vienonen, Heli
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105117211
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105117211
Tiivistelmä
Ruokaa järjellä vai tunteella –
Kysely Porvoo Campuksen opiskelijoiden ruokavalintoihin vaikuttavista tahoista
Tämä opinnäytetyö toteutetaan osana EU:n rahoittamaa käyttäjälähtöistä Symbio Living Lab -projektia, joka tarjoaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluita painopisteenään lasten ja nuorten hyvinvointi. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mistä Porvoo Campuksen ammattikorkeakouluopiskelijat ovat saaneet tietoa terveellisestä ruoasta, mitkä ovat niitä tiedonvälityksen keinoja ja kanavia, joiden koetaan vaikuttavan eniten ruokavalintoihin sekä millä tavoin opiskelijat haluaisivat saada tietoa ruoan terveellisyyteen liittyvistä seikoista.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli Porvoon Campuksella kevätlukukaudella 2011 opiskelevat Laurean ja HAAGA-HELIAn ammattikorkeakouluopiskelijat, yhteensä 1310 opiskelijaa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 240 opiskelijaa. Kysely toteutettiin verkkokyselynä helmikuussa 2011. Kyselylomakkeessa oli pääosin kvantitatiivisia kysymyksiä, mutta myös seitsemän avointa kysymystä. Kvantitatiivinen tutkimusaineisto käsiteltiin SPSS -tilasto-ohjelman ja Excel -taulukkolaskentaohjelman avulla. Kvalitatiivinen aineisto käsiteltiin sisällönanalyysin keinoin.
Opiskelijoiden mielestä tietoa ruoan terveellisyydestä nähtiin tulevan pääasiassa internetin sekä sanoma- ja aikakausilehtien välityksellä. Suurimmaksi vaikuttajaksi vastaajat kokevat omat makumieltymyksensä ja tottumuksensa. Myös perheen vaikutus ruokavalintoihin koettiin suureksi. Vain kolmannes vastaajista mainitsi saaneensa ruokavalintoihinsa vaikuttavaa tietoa paljon tai erittäin paljon terveydenhuoltohenkilöstöltä. Lähes neljännes vastaajista ei kokenut arvojen tai eettisten näkemysten vaikuttavan valintoihinsa mitenkään, kuitenkin suurin osa vastaajista mainitsi erilaiset vastuulliset periaatteet ruokavalintojensa perustaksi. Se, pitäisikö terveysviestintää tehdä enemmän kepillä kuin porkkanalla, koetaan tämän tutkimuksen perusteella hyvin yksilöllisesti.
Tämän opinnäytetyön tutkimuksen tuloksissa korostuu perheen merkitys ruokavalinnoissa. Näin ollen voidaan päätellä, että ravitsemukseen liittyvää viestintää tulisi korostaa nuorten perheiden parissa mm. neuvoloissa. Nuorille tarkoitettua terveysviestintää tulisi suunnata sinne missä nuoret viettävät aikaansa: kouluille, harrastustoimintaan sekä sosiaaliseen mediaan. Avainsanoina voidaan pitää vuorovaikutusta ja yksilöllisyyttä, tapahtuipa se sitten henkilökohtaisesti tai sähköisten viestimien välityksellä.
Asiasanat: terveyden edistäminen, terveysviestintä, ruoka, valintakriteerit, opiskelijat
Kysely Porvoo Campuksen opiskelijoiden ruokavalintoihin vaikuttavista tahoista
Tämä opinnäytetyö toteutetaan osana EU:n rahoittamaa käyttäjälähtöistä Symbio Living Lab -projektia, joka tarjoaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluita painopisteenään lasten ja nuorten hyvinvointi. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mistä Porvoo Campuksen ammattikorkeakouluopiskelijat ovat saaneet tietoa terveellisestä ruoasta, mitkä ovat niitä tiedonvälityksen keinoja ja kanavia, joiden koetaan vaikuttavan eniten ruokavalintoihin sekä millä tavoin opiskelijat haluaisivat saada tietoa ruoan terveellisyyteen liittyvistä seikoista.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli Porvoon Campuksella kevätlukukaudella 2011 opiskelevat Laurean ja HAAGA-HELIAn ammattikorkeakouluopiskelijat, yhteensä 1310 opiskelijaa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 240 opiskelijaa. Kysely toteutettiin verkkokyselynä helmikuussa 2011. Kyselylomakkeessa oli pääosin kvantitatiivisia kysymyksiä, mutta myös seitsemän avointa kysymystä. Kvantitatiivinen tutkimusaineisto käsiteltiin SPSS -tilasto-ohjelman ja Excel -taulukkolaskentaohjelman avulla. Kvalitatiivinen aineisto käsiteltiin sisällönanalyysin keinoin.
Opiskelijoiden mielestä tietoa ruoan terveellisyydestä nähtiin tulevan pääasiassa internetin sekä sanoma- ja aikakausilehtien välityksellä. Suurimmaksi vaikuttajaksi vastaajat kokevat omat makumieltymyksensä ja tottumuksensa. Myös perheen vaikutus ruokavalintoihin koettiin suureksi. Vain kolmannes vastaajista mainitsi saaneensa ruokavalintoihinsa vaikuttavaa tietoa paljon tai erittäin paljon terveydenhuoltohenkilöstöltä. Lähes neljännes vastaajista ei kokenut arvojen tai eettisten näkemysten vaikuttavan valintoihinsa mitenkään, kuitenkin suurin osa vastaajista mainitsi erilaiset vastuulliset periaatteet ruokavalintojensa perustaksi. Se, pitäisikö terveysviestintää tehdä enemmän kepillä kuin porkkanalla, koetaan tämän tutkimuksen perusteella hyvin yksilöllisesti.
Tämän opinnäytetyön tutkimuksen tuloksissa korostuu perheen merkitys ruokavalinnoissa. Näin ollen voidaan päätellä, että ravitsemukseen liittyvää viestintää tulisi korostaa nuorten perheiden parissa mm. neuvoloissa. Nuorille tarkoitettua terveysviestintää tulisi suunnata sinne missä nuoret viettävät aikaansa: kouluille, harrastustoimintaan sekä sosiaaliseen mediaan. Avainsanoina voidaan pitää vuorovaikutusta ja yksilöllisyyttä, tapahtuipa se sitten henkilökohtaisesti tai sähköisten viestimien välityksellä.
Asiasanat: terveyden edistäminen, terveysviestintä, ruoka, valintakriteerit, opiskelijat