Teoista sanoiksi : maailmankuvan ja teatterityöstrategioiden yhteys
Mäkinen, Satu (2011)
Mäkinen, Satu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105127650
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105127650
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee kirjoittajan maailmankuvan ja valitsemien teatterityöstrategioiden välistä yhteyttä. Samalla tulee avatuksi kirjoittajan teatterikäsitystä ohjaajan näkökulmasta.
Työn alussa esitellään Monoteatteri-työryhmää, jonka kanssa kirjoittaja on tehnyt neljä esitystä vuodesta 2007 lähtien. Kirjoittaja on dramatisoinut, ohjannut ja tuottanut nämä kaikki esitykset. Lisäksi esitellään lyhyesti tärkeimpiä kirjoittajan omiin esityksiin ja teatterikäsitykseen vaikuttaneita muita esityksiä ja tekijöitä.
Tutkimuksen keskiössä ovat Monoteatterin esitykset Franz ja Milena - sairauskertomuksia (2007), Perhostenkerääjä - runoelma väkivallasta (2008), Villit lapset - esitys erilaisuudesta ja vuorovaikutuksesta (2009) ja Utopia - esitys ydinvoimasta, sankaruudesta ja utopioista (2010) sekä niiden valmistamisen prosessi.
Monoteatterin neljän esityksen pohjalta kirjoittaja pyrkii erittelemään erilaisia käyttämiään devising-työtapoja sekä "uuteen" dramaturgiaan (postdraamallinen teatteri) liittyviä dramaturgisia ja esteettisiä valintojaan. Keskeisimmiksi nimittäjiksi nousevat erilaisten materiaalien törmäyttäminen (kuten teksti- ja tyylilajit), harjoitus- ja esityskauden prosessimaisuus ja tutkivuus sekä ohjaajalähtöisyys (sekä itse prosessin aikana että myös suhteessa lopulliseen esitykseen).
Opinnäytetyön tavoitteena on sanoittaa kirjoittajan omaa tekemistä (toisin sanoen luoda ja selkeyttää myös teoreettista pohjaa ja jäsentää samalla tekijän omaa teatterin tekemisen valikkoa) ja rakentaa näin tekijän taiteilijaidentiteettiä. Lopussa kirjoittaja myös arvioi valintojaan ja pohtii, mihin suuntaan jatkaa.
Työn alussa esitellään Monoteatteri-työryhmää, jonka kanssa kirjoittaja on tehnyt neljä esitystä vuodesta 2007 lähtien. Kirjoittaja on dramatisoinut, ohjannut ja tuottanut nämä kaikki esitykset. Lisäksi esitellään lyhyesti tärkeimpiä kirjoittajan omiin esityksiin ja teatterikäsitykseen vaikuttaneita muita esityksiä ja tekijöitä.
Tutkimuksen keskiössä ovat Monoteatterin esitykset Franz ja Milena - sairauskertomuksia (2007), Perhostenkerääjä - runoelma väkivallasta (2008), Villit lapset - esitys erilaisuudesta ja vuorovaikutuksesta (2009) ja Utopia - esitys ydinvoimasta, sankaruudesta ja utopioista (2010) sekä niiden valmistamisen prosessi.
Monoteatterin neljän esityksen pohjalta kirjoittaja pyrkii erittelemään erilaisia käyttämiään devising-työtapoja sekä "uuteen" dramaturgiaan (postdraamallinen teatteri) liittyviä dramaturgisia ja esteettisiä valintojaan. Keskeisimmiksi nimittäjiksi nousevat erilaisten materiaalien törmäyttäminen (kuten teksti- ja tyylilajit), harjoitus- ja esityskauden prosessimaisuus ja tutkivuus sekä ohjaajalähtöisyys (sekä itse prosessin aikana että myös suhteessa lopulliseen esitykseen).
Opinnäytetyön tavoitteena on sanoittaa kirjoittajan omaa tekemistä (toisin sanoen luoda ja selkeyttää myös teoreettista pohjaa ja jäsentää samalla tekijän omaa teatterin tekemisen valikkoa) ja rakentaa näin tekijän taiteilijaidentiteettiä. Lopussa kirjoittaja myös arvioi valintojaan ja pohtii, mihin suuntaan jatkaa.