Kirjallinen kuvailu kuurosokealle – kuvailun sisältö ja subjektiivisuus
Niemelä, Taru (2011)
Niemelä, Taru
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105046025
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105046025
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Niemelä, Taru
Kirjallinen kuvailu kuurosokealle – kuvailun sisältö ja subjektiivisuus.
Diak Länsi, Turku, kevät 2011, 52 sivua, 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielentulkin koulutusohjelma, viittomakielentulkki (AMK)
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mistä kirjallisen kuvailun sisältö rakentuu, eli millaisia asioita kuurosokealle kuvailtaessa poimitaan mukaan ja onko kuvailuissa sisällöllistä ja terminologista variaatiota. Pyrkimyksenä oli myös tarkastella kokemuksia kuvailun subjektiivisuudesta sekä selvittää kuvailuun käytettyä aikaa sekä kuvailujen pituutta.
Aineisto koostui viittomakielen tulkkiopiskelijoiden tekemistä kirjallisista kuvailuista, joita oli yhteensä kolmekymmentä. Kymmenen opiskelijaa kuvaili taideteosta, rakennusta sekä huonetta esittävät valokuvat. Kuvailuihinsa he liittivät tiedon kuvailuunsa käyttämästä ajasta sekä merkitsivät subjektiivisiksi kokemansa sanat ja lauseet alleviivauksella. Aineistoa luokittelemalla siitä nostettiin esiin kunkin kohteen kuvailuissa eniten esiintyviä asioita sekä hahmotettiin millaisiin asioihin subjektiivisuuden kokemukset yhdistyvät.
Kuvailuihin sisällytettiin pääasiassa samoja elementtejä. Eniten yhteneväisyyksiä oli rakennuksen kuvailussa ja eniten eroavaisuuksia taideteoksen kuvailussa. Huoneen ja rakennuksen kuvailussa erot olivat lähinnä terminologisia. Taideteoksen kuvailussa erot liittyivät enemmän kohteen tulkintaan, taideteos oli ymmärretty monella tavalla. Vaikka tulkinnat vaihtelivat, pyrittiin kohteesta aina muodostamaan johdonmukainen kokonaisuus. Eri valokuvien kuvailuun käytetty aika jakautui keskimääräisesti melko tasaisesti, mutta yksilölliset erot kuvailijoiden kesken olivat isompia. Kuvailujen pituudet vaihtelivat melko paljon riippuen kuvailijasta ja kuvailtavasta kohteesta. Kokemus subjektiivisuudesta oli hyvin yksilökohtainen sekä tilannesidonnainen.
Tutkimustuloksia ja päätelmiä hyödynnettiin työn tekijän laatimissa kuvailuissa. Esimerkkikuvailut kirjoitettiin samoista valokuvista, joita käytettiin tutkimusaineiston keräämisessä. Kuvailut toimivat esimerkkeinä siitä, millaisia eri tyylein ja tavoittein toteutetut kuvailut voivat olla. Pyrkimyksenä oli antaa yhdenlainen malli siitä, miten jäsennelty ja tavoitteellinen kuvailu rakentuu ja ilmentää sitä, miten kuvailun sisältöön ja subjektiivisuuteen liittyvillä tietoisilla valinnoilla voidaan kuvailusta tehdä laadukkaampaa.
Asiasanat: kuurosokealle kuvailu, kuvailun sisältö, kuvailutulkkaus, subjektiivisuus
Niemelä, Taru
Kirjallinen kuvailu kuurosokealle – kuvailun sisältö ja subjektiivisuus.
Diak Länsi, Turku, kevät 2011, 52 sivua, 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielentulkin koulutusohjelma, viittomakielentulkki (AMK)
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mistä kirjallisen kuvailun sisältö rakentuu, eli millaisia asioita kuurosokealle kuvailtaessa poimitaan mukaan ja onko kuvailuissa sisällöllistä ja terminologista variaatiota. Pyrkimyksenä oli myös tarkastella kokemuksia kuvailun subjektiivisuudesta sekä selvittää kuvailuun käytettyä aikaa sekä kuvailujen pituutta.
Aineisto koostui viittomakielen tulkkiopiskelijoiden tekemistä kirjallisista kuvailuista, joita oli yhteensä kolmekymmentä. Kymmenen opiskelijaa kuvaili taideteosta, rakennusta sekä huonetta esittävät valokuvat. Kuvailuihinsa he liittivät tiedon kuvailuunsa käyttämästä ajasta sekä merkitsivät subjektiivisiksi kokemansa sanat ja lauseet alleviivauksella. Aineistoa luokittelemalla siitä nostettiin esiin kunkin kohteen kuvailuissa eniten esiintyviä asioita sekä hahmotettiin millaisiin asioihin subjektiivisuuden kokemukset yhdistyvät.
Kuvailuihin sisällytettiin pääasiassa samoja elementtejä. Eniten yhteneväisyyksiä oli rakennuksen kuvailussa ja eniten eroavaisuuksia taideteoksen kuvailussa. Huoneen ja rakennuksen kuvailussa erot olivat lähinnä terminologisia. Taideteoksen kuvailussa erot liittyivät enemmän kohteen tulkintaan, taideteos oli ymmärretty monella tavalla. Vaikka tulkinnat vaihtelivat, pyrittiin kohteesta aina muodostamaan johdonmukainen kokonaisuus. Eri valokuvien kuvailuun käytetty aika jakautui keskimääräisesti melko tasaisesti, mutta yksilölliset erot kuvailijoiden kesken olivat isompia. Kuvailujen pituudet vaihtelivat melko paljon riippuen kuvailijasta ja kuvailtavasta kohteesta. Kokemus subjektiivisuudesta oli hyvin yksilökohtainen sekä tilannesidonnainen.
Tutkimustuloksia ja päätelmiä hyödynnettiin työn tekijän laatimissa kuvailuissa. Esimerkkikuvailut kirjoitettiin samoista valokuvista, joita käytettiin tutkimusaineiston keräämisessä. Kuvailut toimivat esimerkkeinä siitä, millaisia eri tyylein ja tavoittein toteutetut kuvailut voivat olla. Pyrkimyksenä oli antaa yhdenlainen malli siitä, miten jäsennelty ja tavoitteellinen kuvailu rakentuu ja ilmentää sitä, miten kuvailun sisältöön ja subjektiivisuuteen liittyvillä tietoisilla valinnoilla voidaan kuvailusta tehdä laadukkaampaa.
Asiasanat: kuurosokealle kuvailu, kuvailun sisältö, kuvailutulkkaus, subjektiivisuus