Kuka minua hoitaa, kun äiti on töissä?: Omahoitajamenetelmä työväline päivähoidon arkeen
Luosujärvi, Erja (2011)
Luosujärvi, Erja
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105137815
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105137815
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kuvaus:
Kansalais- ja aluelähtöinen toimintatutkimuksellinen hanke, jossa kiinnostavaa käytäntöä on lähdetty kokeilemaan. Hankkeen tarkoituksena on ollut jalkauttaa omahoitajamenetelmä sopivaksi pieneen päiväkotiin alle 3-vuotiaiden ryhmään. Tavoitteena oli jalkauttaa omahoitajamenetelmä osaksi päivähoidon arkea ja viedä saadut kokemukset ja tulokset alueelliseen tietoon.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely:
Kehittämishanke perustuu kansalais- ja aluelähtöiseen ideologiaan, jossa ihmisten subjektiivisella kokemuksella on merkitystä. Muutos ja kehittäminen lähtevät päiväkotien omasta tarpeesta kehittää toimintaansa, jossa kasvatuskumppanuudelle on haettu syvällisempää merkitytä osallistaen vanhemmat oman lapsensa päivästä tietoisiksi menetelmän avulla.
Metodologinen esittely:
Kehittämistehtävänä on ollut prosessimaisesti edeten muuttaa toimintamalleja päiväkodilla, jotta voidaan tukea lapsen ja vanhemman suhdetta sekä vahvistaa kasvatuskumppanuutta. Tutkimus on kvalitatiivinen käytännön toimintatutkimus, jossa arviointia on toteutettu realistisen arvioinnin avulla. Metodina hankkeessa on käytetty Tarja Lundin luomaa pohjaa omahoitajuudelle ja sitä on lähdetty syventämään jo tehtyjen hankkeiden pohjalta. Hankkeeseen ovat osallistuneet kahden päiväkodin hoidon aloittaneet alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmat sekä ryhmien henkilökunta.
Keskeiset tutkimustulokset:
Kehittämishankkeen aikana kokeiltiin uusia toimintatapoja päivähoidon aloittavien perheiden koh-dalla. Hyvistä käytännöistä luotiin Portaat - kuvio, jonka avulla askel askeleelta edetään päivähoidon aloitukseen aloittaen kotiin soittamisesta ja aloituskeskustelu ajan sopimisesta. Omahoitaja menetelmän avulla kasvatuskumppanuus lasten vanhempiin syvenee. Muutos vaikutus näkyy hen-kilöstön asenteissa ja toimintatavoissa. Yhteisiin palavereihin olisi panostettava enemmän. Kehittämisehdotukseksi tulivat kotona käynnit ennen hoidon aloitusta sekä työntekijöiden työvuorojen muokkaaminen hoidon alkuun sopivaksi. Päiväkodin työntekijöiden näkökulmasta kehittämisehdotuksena olivat hoitopaikasta ilmoittaminen riittävän ajoissa koteihin sekä oman työn jatkuvuus, jotta voi sitoutua menetelmään.
Johtopäätökset:
Kehittämishanke on jalkautunut pilottipäiväkoteihin ja on suositeltava menetelmä käyttöön. Työmenetelmien muuttamisen vaikutuksesta hyvien käytäntöjen määrä päiväkodeilla kasvoi. Vanhempien sitoutuminen lapsen asioissa lisääntyi kasvatuskumppanuuden muuttuessa syvemmäksi, koska heidät valtaistettiin oman lapsensa asiantuntijuuteen heti alusta alkaen. Päiväkodin työntekijöiden yhteisten palaverien merkitys lisääntyy, koska on oltava selkeät yhdessä sovitut sopimukset aloituskeskusteluun. Aihe on saanut jatkoa pienryhmätoiminta menetelmän käyttöön ottamisesta
Kansalais- ja aluelähtöinen toimintatutkimuksellinen hanke, jossa kiinnostavaa käytäntöä on lähdetty kokeilemaan. Hankkeen tarkoituksena on ollut jalkauttaa omahoitajamenetelmä sopivaksi pieneen päiväkotiin alle 3-vuotiaiden ryhmään. Tavoitteena oli jalkauttaa omahoitajamenetelmä osaksi päivähoidon arkea ja viedä saadut kokemukset ja tulokset alueelliseen tietoon.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely:
Kehittämishanke perustuu kansalais- ja aluelähtöiseen ideologiaan, jossa ihmisten subjektiivisella kokemuksella on merkitystä. Muutos ja kehittäminen lähtevät päiväkotien omasta tarpeesta kehittää toimintaansa, jossa kasvatuskumppanuudelle on haettu syvällisempää merkitytä osallistaen vanhemmat oman lapsensa päivästä tietoisiksi menetelmän avulla.
Metodologinen esittely:
Kehittämistehtävänä on ollut prosessimaisesti edeten muuttaa toimintamalleja päiväkodilla, jotta voidaan tukea lapsen ja vanhemman suhdetta sekä vahvistaa kasvatuskumppanuutta. Tutkimus on kvalitatiivinen käytännön toimintatutkimus, jossa arviointia on toteutettu realistisen arvioinnin avulla. Metodina hankkeessa on käytetty Tarja Lundin luomaa pohjaa omahoitajuudelle ja sitä on lähdetty syventämään jo tehtyjen hankkeiden pohjalta. Hankkeeseen ovat osallistuneet kahden päiväkodin hoidon aloittaneet alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmat sekä ryhmien henkilökunta.
Keskeiset tutkimustulokset:
Kehittämishankkeen aikana kokeiltiin uusia toimintatapoja päivähoidon aloittavien perheiden koh-dalla. Hyvistä käytännöistä luotiin Portaat - kuvio, jonka avulla askel askeleelta edetään päivähoidon aloitukseen aloittaen kotiin soittamisesta ja aloituskeskustelu ajan sopimisesta. Omahoitaja menetelmän avulla kasvatuskumppanuus lasten vanhempiin syvenee. Muutos vaikutus näkyy hen-kilöstön asenteissa ja toimintatavoissa. Yhteisiin palavereihin olisi panostettava enemmän. Kehittämisehdotukseksi tulivat kotona käynnit ennen hoidon aloitusta sekä työntekijöiden työvuorojen muokkaaminen hoidon alkuun sopivaksi. Päiväkodin työntekijöiden näkökulmasta kehittämisehdotuksena olivat hoitopaikasta ilmoittaminen riittävän ajoissa koteihin sekä oman työn jatkuvuus, jotta voi sitoutua menetelmään.
Johtopäätökset:
Kehittämishanke on jalkautunut pilottipäiväkoteihin ja on suositeltava menetelmä käyttöön. Työmenetelmien muuttamisen vaikutuksesta hyvien käytäntöjen määrä päiväkodeilla kasvoi. Vanhempien sitoutuminen lapsen asioissa lisääntyi kasvatuskumppanuuden muuttuessa syvemmäksi, koska heidät valtaistettiin oman lapsensa asiantuntijuuteen heti alusta alkaen. Päiväkodin työntekijöiden yhteisten palaverien merkitys lisääntyy, koska on oltava selkeät yhdessä sovitut sopimukset aloituskeskusteluun. Aihe on saanut jatkoa pienryhmätoiminta menetelmän käyttöön ottamisesta