Uppopaistorasvojen laadun tutkiminen sekä valvontamenetelmien arviointi ja kehittäminen
Moisio, Hanna (2011)
Moisio, Hanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105137784
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105137784
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää Porvoon elintarvikelaboratorioon sopiva uppopaistorasvojen laadun määritysmenetelmä ja validoida kyseinen menetelmä laboratorion vali-dointikäytännön mukaisesti. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa Porvoon seudulla käytettävien uppopaistorasvojen laatua.
Työ aloitettiin perehtymällä uppopaistorasvan laatuun vaikuttaviin kemiallisiin tekijöihin. Lisäksi otettiin selvää, kuinka rasvan käyttö ja säilytys vaikuttavat sen laatuun. Kartoitettiin erilaisia menetelmiä, joilla voidaan mitata uppopaistorasvojen laatua. Valittiin sopivat menetelmät, joita verrattiin Porvoossa käytössä olleeseen pikalaitteeseen, ja otettiin sel-vää, riittääkö pikalaite rasvan laadun analysoimiseksi vai tuleeko laatua analysoida jollakin muulla menetelmällä.
Vertailtavat laadunmittaustavat olivat happoluvun määritys, joka tehdään titraamalla, ja fritest, joka on kolorimetrinen pikatesti. Huomattiin, että käytössä oleva pikalaite ei ole riittävä laadun määritysmenetelmä. Päädyttiin siihen, että happoluvun määritys on parempi ja luotettavampi laadun määritysmenetelmä kuin fritest. Tehtiin happoluvun määritykselle käyttöönottovalidointi.
Yleisesti ottaen uppopaistorasvojen laatu Porvoon seudulla oli hyvä. Eniten käytetyn uppopaistorasvan laatuun vaikutti rasvan käyttöikä.
Työ aloitettiin perehtymällä uppopaistorasvan laatuun vaikuttaviin kemiallisiin tekijöihin. Lisäksi otettiin selvää, kuinka rasvan käyttö ja säilytys vaikuttavat sen laatuun. Kartoitettiin erilaisia menetelmiä, joilla voidaan mitata uppopaistorasvojen laatua. Valittiin sopivat menetelmät, joita verrattiin Porvoossa käytössä olleeseen pikalaitteeseen, ja otettiin sel-vää, riittääkö pikalaite rasvan laadun analysoimiseksi vai tuleeko laatua analysoida jollakin muulla menetelmällä.
Vertailtavat laadunmittaustavat olivat happoluvun määritys, joka tehdään titraamalla, ja fritest, joka on kolorimetrinen pikatesti. Huomattiin, että käytössä oleva pikalaite ei ole riittävä laadun määritysmenetelmä. Päädyttiin siihen, että happoluvun määritys on parempi ja luotettavampi laadun määritysmenetelmä kuin fritest. Tehtiin happoluvun määritykselle käyttöönottovalidointi.
Yleisesti ottaen uppopaistorasvojen laatu Porvoon seudulla oli hyvä. Eniten käytetyn uppopaistorasvan laatuun vaikutti rasvan käyttöikä.