Korjuulaadun seuranta : Kesä 2010, UPM-Kymmene
Väinölä, Ville (2011)
Väinölä, Ville
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105127619
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105127619
Tiivistelmä
UPM-Kymmenen toimesta suoritetaan jatkuvaa laadunvalvontaa työmailla joilta yhtiö on korjannut puuta. Tämän laadunvalvonnan tarkoituksena on varmistaa se, että korjuu ei missään vaiheessa riko metsälakia tai yhtiön omia tavoitteita, jotka noudattavat Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia. Yrityksen kannalta on tärkeää, ettei korjuujäljen taso huonone, vaan se paranisi niillä osa-alueilta joilla se ei ole tyydyttävällä tasolla. Huono korjuujälki on huonoa mainosta puuta ostavalle yritykselle ja korjuun suorittaneelle yrittäjälle. Siksi korjuujälkeä valvotaan vuosittain ja huonoon korjuujälkeen puututaan välittömästi.
Tämä opinnäytetyö perustuu kesällä 2010 suoritettuihin UPM-Kymmenen ohjeistuksen mukaisiin laadunvalvonnan mittauksiin. Kolmentoista eri korjuuyrittäjän työmaita arvioitiin yhteensä 72:lla eri työmaalla noin 150 km:n säteellä Mikkelistä. Kaikki mittaukset on suorittanut opinnäytetyön kirjoittaja, Ville Väinölä.
Opinnnäytetyön tarkoitus on analysoida näiden mittausten tuloksia ja tehdä johtopäätöksiä siitä, onko jonkin työlajin ohjeistus puutteellinen, tarvitseeko joku yrittäjä koulutusta johonkin työlajiin liittyen, onko käytetty kalusto tarkoituksen mukaista tai onko johonkin työlajiin käytetty mittausmenetelmä mahdollisesti paranneltavissa.
Saatujen tulosten mukaan korjuulaatu on ollut kahta poikkeusta lukuunottamatta hyvällä tasolla. Eniten parannettavaa löytyy ajouraverkostojen luomisessa, sillä suurin ongelma tällä hetkellä on liian tiheään hakatut ajourat usean yrittäjän työmailla. Tämä tulos johtuu myös osittain siitä, että kyseinen osa-alue on hyvin vaikea arvioida tarkasti annetulla ohjeistuksella ja tästä johtuen tulos ei ole aivan totuudenmukainen. Erilaista mittaustekniikkaa käyttämällä ajouravälien tulokset kasvaisivat hieman jolloin annetut arvosanat paranisivat hieman. Yhden yrittäjän kohdalla myös energiapuun hankinnassa, tarkemmin sanoen kannonnostossa ja sen yhteydessä tehdyssä maanmuokkauksessa on ollut ongelmia ja tämän yrittäjän arvosanat ovat olleet heikkoja. Osittain tähän on ollut syynä annetun ohjeistuksen puutteellisuus, kuljettajan kokemattomuus vaaditusta korjuujäljestä sekä korjuukaluston puutteet.
Tämä opinnäytetyö perustuu kesällä 2010 suoritettuihin UPM-Kymmenen ohjeistuksen mukaisiin laadunvalvonnan mittauksiin. Kolmentoista eri korjuuyrittäjän työmaita arvioitiin yhteensä 72:lla eri työmaalla noin 150 km:n säteellä Mikkelistä. Kaikki mittaukset on suorittanut opinnäytetyön kirjoittaja, Ville Väinölä.
Opinnnäytetyön tarkoitus on analysoida näiden mittausten tuloksia ja tehdä johtopäätöksiä siitä, onko jonkin työlajin ohjeistus puutteellinen, tarvitseeko joku yrittäjä koulutusta johonkin työlajiin liittyen, onko käytetty kalusto tarkoituksen mukaista tai onko johonkin työlajiin käytetty mittausmenetelmä mahdollisesti paranneltavissa.
Saatujen tulosten mukaan korjuulaatu on ollut kahta poikkeusta lukuunottamatta hyvällä tasolla. Eniten parannettavaa löytyy ajouraverkostojen luomisessa, sillä suurin ongelma tällä hetkellä on liian tiheään hakatut ajourat usean yrittäjän työmailla. Tämä tulos johtuu myös osittain siitä, että kyseinen osa-alue on hyvin vaikea arvioida tarkasti annetulla ohjeistuksella ja tästä johtuen tulos ei ole aivan totuudenmukainen. Erilaista mittaustekniikkaa käyttämällä ajouravälien tulokset kasvaisivat hieman jolloin annetut arvosanat paranisivat hieman. Yhden yrittäjän kohdalla myös energiapuun hankinnassa, tarkemmin sanoen kannonnostossa ja sen yhteydessä tehdyssä maanmuokkauksessa on ollut ongelmia ja tämän yrittäjän arvosanat ovat olleet heikkoja. Osittain tähän on ollut syynä annetun ohjeistuksen puutteellisuus, kuljettajan kokemattomuus vaaditusta korjuujäljestä sekä korjuukaluston puutteet.