Palvelurakennemuutoksen vaikutukset henkilökunnan työhvinvointiin : selvitys Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksesta
Haapanen, Helena; Jalonen, Ulla (2011)
Haapanen, Helena
Jalonen, Ulla
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105157958
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105157958
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten palvelurakennemuutos on vaikuttanut ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa tekevän henkilökunnan työhyvinvointiin. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen, koska sen tarkoituksena oli selvittää henkilökunnan kokemuksia ja tuntemuksia liittyen työhyvinvointiin sekä siihen vaikuttaviin tekijöihin, etenkin muutokseen, työn laatuun, asiantuntijuuteen ja johtajuuteen. Tavoitteena oli, että opinnäytetyön tuloksia voitaisiin käyttää hyväksi Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueen ennaltaehkäisevää työtä tekevän henkilökunnan työhyvinvoinnin seurannassa sekä yleisesti työhyvinvoinnin kehittämisessä.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen ennaltaehkäisevän terveydenhuollon sekä suun terveydenhuollon henkilökunnalta (N= 29). Aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla helmi-maaliskuussa 2011. Haastatteluihin osallistui kahdeksan työntekijää (n=8), joka on 23.2 % koko kohderyhmän henkilökunnan määrästä. Haastatteluaineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen.
Opinnäytetyöhön tehty selvitys osoitti, että organisaation palvelurakennemuutos oli vaikuttanut vähän henkilökunnan työhyvinvointiin, työn laatuun tai asiantuntijuuteen. Haastatteluissa tuli esille monia tekijöitä, jotka vaikuttavat työhyvinvointia heikentävästi, mutta niistä huolimatta vain neljäsosa haastatelluista koki oman työhyvinvointinsa heikentyneen, loput kokivat työhyvinvoinnin pysyneen ennallaan. Moni oli ennen muutoksen toteuttamista odottanut tai pelännyt yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen perustamisen aiheuttavan enemmän muutoksia omaan työhön ja työhyvinvointiin.
Johtaminen sai lähes kaikilta haastatelluilta kritiikkiä, mutta muutoksen johtamisen ei kuitenkaan koettu heikentäneen työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin koettiin koostuvan niin monista eri tekijöistä, että johtamisella ei yksinään ollut sille kovin suurta merkitystä.
Selvityksen tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina ja niiden pohjalta voidaan tehdä kehittämis- ja jatkotutkimusehdotuksia selvityksen kohteena olleeseen organisaatioon.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen ennaltaehkäisevän terveydenhuollon sekä suun terveydenhuollon henkilökunnalta (N= 29). Aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla helmi-maaliskuussa 2011. Haastatteluihin osallistui kahdeksan työntekijää (n=8), joka on 23.2 % koko kohderyhmän henkilökunnan määrästä. Haastatteluaineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen.
Opinnäytetyöhön tehty selvitys osoitti, että organisaation palvelurakennemuutos oli vaikuttanut vähän henkilökunnan työhyvinvointiin, työn laatuun tai asiantuntijuuteen. Haastatteluissa tuli esille monia tekijöitä, jotka vaikuttavat työhyvinvointia heikentävästi, mutta niistä huolimatta vain neljäsosa haastatelluista koki oman työhyvinvointinsa heikentyneen, loput kokivat työhyvinvoinnin pysyneen ennallaan. Moni oli ennen muutoksen toteuttamista odottanut tai pelännyt yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen perustamisen aiheuttavan enemmän muutoksia omaan työhön ja työhyvinvointiin.
Johtaminen sai lähes kaikilta haastatelluilta kritiikkiä, mutta muutoksen johtamisen ei kuitenkaan koettu heikentäneen työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin koettiin koostuvan niin monista eri tekijöistä, että johtamisella ei yksinään ollut sille kovin suurta merkitystä.
Selvityksen tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina ja niiden pohjalta voidaan tehdä kehittämis- ja jatkotutkimusehdotuksia selvityksen kohteena olleeseen organisaatioon.