Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmien päätöksenteko, tehokkuus ja kokouskäytännöt
Nylund-Holmström, Marina; Kaarni, Anni-Erica (2011)
Nylund-Holmström, Marina
Kaarni, Anni-Erica
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105167994
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105167994
Tiivistelmä
Johtoryhmätyöskentely on monimuotoinen johtamiskokonaisuus, johon kohdistuu odotuksia, vaatimuksia ja toivomuksia monilta tahoilta. Sisäiset ja ulkoiset toimintaympäristön muutokset aiheuttavat nykypäivänä haasteita niin johtamisessa kuin strategiatyössä. Johtoryhmien rooli on noussut entistä vaativampaan asemaan.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmätyöskentelyä päätöksenteon, tehokkuuden ja kokouskäytäntöjen näkökulmista. Opinnäytetyön tavoitteena oli selittää työn teoriatiedon kautta, mitä johtoryhmätyöskentelyn kokonaisuus ja rajauksen piiriin valitut osiot sisältävät. Työn tutkimuksen kautta selvitettiin, mitä kehittämiskohteita johtoryhmätyöskentelyssä on havaittavissa. Lähtökohdaksi tutkimukselle valittiin pääosin kysymyksiä, jotka liittyivät päätöksentekoon, tehokkuuteen ja kokouskäytäntöihin.
Tutkimus suoritettiin tapaustutkimuksena, jonka lisäksi tuloksia täydennettiin haastattelulla. Työn teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi johtoryhmään liittyviä rooleja, kokoonpanoa, tulosvastuita ja tehtäviä sekä strategista johtamista ja suunnittelua. Päätöksenteossa käydään läpi päätöksenteon luonnetta, päätösten tärkeyden kriteereitä, päätöksentekotapoja ja vastuuta. Tehokkuuden osalta käydään läpi keinoja tehokkuuteen, monimuotoisuutta, laadunvarmistusta, yleisiä haasteita, viestintää ja vuorovaikutusta sekä lisäarvoa. Kokouskäytäntöosiossa keskitytään erilaisiin kokouskäytäntöihin sekä virtuaalityöskentelyyn. Empiriaosuudessa kartoitetaan johtoryhmätyöskentelyä edellä mainituista näkökulmista, joiden pohjalta on laadittu analyysi ja johtopäätökset tutkimuksesta.
Opinnäytetyön kartoitus toimii lähtötilanteen katsauksena johtoryhmätyöskentelyn kehittämiselle. Tutkimuksessa saavutettujen havaintojen mukaan johtoryhmien työskentelykokonaisuutta voi kehittää sekä yksilö- että ryhmätasolla. Kokoustyöskentelyn tehokkuuteen on mahdollista kiinnittää huomiota ja päätöksentekoon sekä kokousten valmisteluun on monimuotoisia kehittämismahdollisuuksia.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmätyöskentelyä päätöksenteon, tehokkuuden ja kokouskäytäntöjen näkökulmista. Opinnäytetyön tavoitteena oli selittää työn teoriatiedon kautta, mitä johtoryhmätyöskentelyn kokonaisuus ja rajauksen piiriin valitut osiot sisältävät. Työn tutkimuksen kautta selvitettiin, mitä kehittämiskohteita johtoryhmätyöskentelyssä on havaittavissa. Lähtökohdaksi tutkimukselle valittiin pääosin kysymyksiä, jotka liittyivät päätöksentekoon, tehokkuuteen ja kokouskäytäntöihin.
Tutkimus suoritettiin tapaustutkimuksena, jonka lisäksi tuloksia täydennettiin haastattelulla. Työn teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi johtoryhmään liittyviä rooleja, kokoonpanoa, tulosvastuita ja tehtäviä sekä strategista johtamista ja suunnittelua. Päätöksenteossa käydään läpi päätöksenteon luonnetta, päätösten tärkeyden kriteereitä, päätöksentekotapoja ja vastuuta. Tehokkuuden osalta käydään läpi keinoja tehokkuuteen, monimuotoisuutta, laadunvarmistusta, yleisiä haasteita, viestintää ja vuorovaikutusta sekä lisäarvoa. Kokouskäytäntöosiossa keskitytään erilaisiin kokouskäytäntöihin sekä virtuaalityöskentelyyn. Empiriaosuudessa kartoitetaan johtoryhmätyöskentelyä edellä mainituista näkökulmista, joiden pohjalta on laadittu analyysi ja johtopäätökset tutkimuksesta.
Opinnäytetyön kartoitus toimii lähtötilanteen katsauksena johtoryhmätyöskentelyn kehittämiselle. Tutkimuksessa saavutettujen havaintojen mukaan johtoryhmien työskentelykokonaisuutta voi kehittää sekä yksilö- että ryhmätasolla. Kokoustyöskentelyn tehokkuuteen on mahdollista kiinnittää huomiota ja päätöksentekoon sekä kokousten valmisteluun on monimuotoisia kehittämismahdollisuuksia.