Erityisryhmät kulttuurin kuluttajina : Case: Kehitysvammaisten Keväthulinat Jyväskylän Vaajakoskella
Hasunen, Anni (2011)
Hasunen, Anni
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105178249
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105178249
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkitaan mitä kulttuurituottajan täytyy ottaa huomioon suunniteltaessa kulttuuritapahtumia kehitysvammaisille. Tätä on tutkittu kehitysvammatapahtuman kautta, joka järjestettiin Jyväskylän Vaajakoskella. Tuottavana tahona oli Jyväskylän opiskelijatiimissä ILOLLA NY Ny-yritys, joka toimi Nuori Yrittäjyys ohjelmassa lukuvuonna 2009-2010. Opinnäytetyössä selvitetään myös voiko yritystoiminnan kautta järjestää kehitysvammaisille toimintaa, ja onko se yritystoiminnan kannalta kannattavaa.
Menetelminä on käytetty etukäteiskyselyä kehitysvammatyöntekijöille, palautekyselyä asiakkaille sekä tapahtuman jälkeen on tehty haastattelu. Kehitysvammatyöntekijöille lähettiin etukäteiskysely, jonka pohjalta tuotettiin tapahtuma. Kyselystä on myös selvinnyt muita seikkoja, jotka ovat olleet hyödyllisiä tutkimukselle kuten miten tärkeänä pidetään kulttuuritoimintaa osana sosiaalityötä. Palautetta tapahtumasta kerättiin kehitysvammaisilta ja heidän avustajiltaan, jotta molempien näkökulma saatiin esille. Jälkikäteen on myös haasteltu henkilöä, joka on työskennellyt pitkään kehitysvammaisten parissa.
Tuotimme keväällä 2010 Keväthulinat, johon oli kutsuttu Jyvässeudun kehitysvammaisia asuntoloista ja toimintakeskuksista. Saimme paikalle 39 maksavaa kehitysvammaista avustajineen. Tapahtuma meni tuotannollisesti hyvin, mutta saimme liian vähän maksavia asiakkaita yrityksemme tuottavuuden kannalta. Onneksi olimme keränneet pääomaa, joten saimme kuitenkin kulut katettua. Emme halunneet perua tapahtumaa, koska halusimme saada kokemusta kehitysvammakentältä. Markkinoinnissa meillä oli eniten puutteita, paremmalla markkinoinnilla olisimme varmasti päässeet tavoitteeseemme eli 60 maksavaan asiakkaaseen.
Lopuksi voisin sanoa, että tällaisia tapahtumia on hyvin vaikea tehdä yrityksen kautta. Kehitysvammaisilla ei ole kovin paljoa rahaa käytettävissään ja kunta on myös hirveän hankala kustantamaan tällaista. Yhdistykset pystyvät paremmin vapaaehtoistoiminnan kautta tekemään tapahtumia, esimerkiksi Vammaisjärjestö Kynnys ry järjestää kehitysvammaisille myös maksuttomia tapahtumia.
Menetelminä on käytetty etukäteiskyselyä kehitysvammatyöntekijöille, palautekyselyä asiakkaille sekä tapahtuman jälkeen on tehty haastattelu. Kehitysvammatyöntekijöille lähettiin etukäteiskysely, jonka pohjalta tuotettiin tapahtuma. Kyselystä on myös selvinnyt muita seikkoja, jotka ovat olleet hyödyllisiä tutkimukselle kuten miten tärkeänä pidetään kulttuuritoimintaa osana sosiaalityötä. Palautetta tapahtumasta kerättiin kehitysvammaisilta ja heidän avustajiltaan, jotta molempien näkökulma saatiin esille. Jälkikäteen on myös haasteltu henkilöä, joka on työskennellyt pitkään kehitysvammaisten parissa.
Tuotimme keväällä 2010 Keväthulinat, johon oli kutsuttu Jyvässeudun kehitysvammaisia asuntoloista ja toimintakeskuksista. Saimme paikalle 39 maksavaa kehitysvammaista avustajineen. Tapahtuma meni tuotannollisesti hyvin, mutta saimme liian vähän maksavia asiakkaita yrityksemme tuottavuuden kannalta. Onneksi olimme keränneet pääomaa, joten saimme kuitenkin kulut katettua. Emme halunneet perua tapahtumaa, koska halusimme saada kokemusta kehitysvammakentältä. Markkinoinnissa meillä oli eniten puutteita, paremmalla markkinoinnilla olisimme varmasti päässeet tavoitteeseemme eli 60 maksavaan asiakkaaseen.
Lopuksi voisin sanoa, että tällaisia tapahtumia on hyvin vaikea tehdä yrityksen kautta. Kehitysvammaisilla ei ole kovin paljoa rahaa käytettävissään ja kunta on myös hirveän hankala kustantamaan tällaista. Yhdistykset pystyvät paremmin vapaaehtoistoiminnan kautta tekemään tapahtumia, esimerkiksi Vammaisjärjestö Kynnys ry järjestää kehitysvammaisille myös maksuttomia tapahtumia.