CRP-vieritesti Afinion AS100 -analysaattorilla : Hoitotyöntekijöiden kokemuksia käytöstä, laatuvaatimuksista ja asiantuntija-avusta
Hujanen, Riitta (2011)
Hujanen, Riitta
Savonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105188548
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105188548
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kerrotaan vieritestien käytöstä ja CRP:n merkityksestä terveydenhuollossa. Vieritesti on laboratorion ulkopuolella hoitohenkilöstön suorittama laboratoriotutkimus potilaan lähellä tai tämän odottaessa. CRP on tärkeä tutkimus muun muassa akuutin bakteeritulehduksen diagnostiikassa. CRP voidaan määrittää esimerkiksi Afinion-vieritestianalysaattorilla.
Tutkimuksen kohderyhmä oli Kiuruveden ensiapupoliklinikan ja Iisalmen päivystyspoliklinikan Afinionia käyttävät hoitotyöntekijät (N = 32). Tutkimus oli kvantitatiivinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin kyselylomakkeella kokonaisotantana ja vastausprosentti oli 81,3.
Tutkimuksen tarkoitus oli kuvata hoitotyöntekijöiden käyttökokemuksia määrittää CRP-vieritesti Afinion-analysaattorilla. Tutkimuksessa kuvataan, miten hoitotyöntekijät kokevat Afinionin normaalin käytön ja laatuvaatimukset sekä asiantuntija-avun saamisen. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää yhteistyötä kliinisen laboratorion ja hoitoyksiköiden välillä niin, että mahdollisimman luotettava vieritestinä tehty CRP-tulos olisi nopeasti kliinikoiden käytettävissä.
Tutkimustulokset viittaavat hoitotyöntekijöiden tiedon puutteeseen analysaattorin käyttöön ja toimintaan liittyvissä seikoissa, kuten mittausperiaatteen ja analysaattorin sisäisen testauksen ymmärtämisessä. Tunnetun kontrollin määrittäminen, saatu perehdytys analysaattorin käyttöön ja toimintaan sekä hoitoyksikön yhdyshenkilön tiedostaminen olivat puutteellisia. Luotettava CRP-tulos ja sen jäljitettävyys olivat tärkeitä ja tavallisimmin korkea CRP-tulos varmistettiin laboratoriossa. Afinionin ongelmatilanteessa apu saatiin oman työyksikön hoitajalta tai laboratoriohoitajalta.
Tutkimustuloksia ei voida yleistää, mutta tuloksia voidaan hyödyntää tarkastelemalla tukilaboratorion ja hoitoyksiköiden välistä toimintaa tutkimustuloksissa ilmenneiden puutteiden osalta, mahdollisesti laajemminkin ISLAB:in alueella. Jatkotutkimuksena voisi olla laajempi vierianalytiikkaa koskeva tutkimus, jossa tarkastelun kohteena olisivat myös lapset ja vieritestien näytteenotto yleensä.
Tässä opinnäytetyössä kerrotaan vieritestien käytöstä ja CRP:n merkityksestä terveydenhuollossa. Vieritesti on laboratorion ulkopuolella hoitohenkilöstön suorittama laboratoriotutkimus potilaan lähellä tai tämän odottaessa. CRP on tärkeä tutkimus muun muassa akuutin bakteeritulehduksen diagnostiikassa. CRP voidaan määrittää esimerkiksi Afinion-vieritestianalysaattorilla.
Tutkimuksen kohderyhmä oli Kiuruveden ensiapupoliklinikan ja Iisalmen päivystyspoliklinikan Afinionia käyttävät hoitotyöntekijät (N = 32). Tutkimus oli kvantitatiivinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin kyselylomakkeella kokonaisotantana ja vastausprosentti oli 81,3.
Tutkimuksen tarkoitus oli kuvata hoitotyöntekijöiden käyttökokemuksia määrittää CRP-vieritesti Afinion-analysaattorilla. Tutkimuksessa kuvataan, miten hoitotyöntekijät kokevat Afinionin normaalin käytön ja laatuvaatimukset sekä asiantuntija-avun saamisen. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää yhteistyötä kliinisen laboratorion ja hoitoyksiköiden välillä niin, että mahdollisimman luotettava vieritestinä tehty CRP-tulos olisi nopeasti kliinikoiden käytettävissä.
Tutkimustulokset viittaavat hoitotyöntekijöiden tiedon puutteeseen analysaattorin käyttöön ja toimintaan liittyvissä seikoissa, kuten mittausperiaatteen ja analysaattorin sisäisen testauksen ymmärtämisessä. Tunnetun kontrollin määrittäminen, saatu perehdytys analysaattorin käyttöön ja toimintaan sekä hoitoyksikön yhdyshenkilön tiedostaminen olivat puutteellisia. Luotettava CRP-tulos ja sen jäljitettävyys olivat tärkeitä ja tavallisimmin korkea CRP-tulos varmistettiin laboratoriossa. Afinionin ongelmatilanteessa apu saatiin oman työyksikön hoitajalta tai laboratoriohoitajalta.
Tutkimustuloksia ei voida yleistää, mutta tuloksia voidaan hyödyntää tarkastelemalla tukilaboratorion ja hoitoyksiköiden välistä toimintaa tutkimustuloksissa ilmenneiden puutteiden osalta, mahdollisesti laajemminkin ISLAB:in alueella. Jatkotutkimuksena voisi olla laajempi vierianalytiikkaa koskeva tutkimus, jossa tarkastelun kohteena olisivat myös lapset ja vieritestien näytteenotto yleensä.