Autististen lasten vanhempien voimavarat
Santala, Tapani (2011)
Santala, Tapani
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105045929
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105045929
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa autististen lasten vanhempien sisäisiä ja ulkoisia voimavaroja. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää autististen lasten vanhempien voimavarojen tukemisessa.
Tutkimuksen kohdejoukko koostui Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksessa sopeutumisvalmennuskursseilla olleiden autististen lasten vanhemmista. Tutkimus oli kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella keväällä 2011. Kyselylomakkeita lähetettiin 104 ja niihin vastasi 50, jolloin vastausprosentti oli 49.
Tärkeäksi osaksi vanhempien voimavaroja muodostui vanhempien tiedot autismista ja taidot hoitaa autistista lasta. Enemmistö koki tietävänsä paljon autismista ja valtaosa vastaajista koki osaavansa hoitaa hyvin autistista lastaan. Ulkoisista voimavaroista tärkeäksi koettiin erilaiset tuet, joista oleellisimmiksi nousivat aamu-/iltapäivä- ja tilapäishoito sekä korotettu alle 16-vuotiaan vammaistuki. Mannerheimin Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön, Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksen sopeutumisvalmennuskursseilta tärkeimmiksi voimavaroja tukeviksi elementeiksi mainittiin luennot, asiantuntijatapaamiset ja palveluohjaus.
Tämän tutkimuksen perusteella vanhemien voimavaroja voitaisiin tukea lisäämällä erilaisten tukien määrää kuten lastenhoito apua, jolloin vanhemmilla jäisi enemmän aikaa itselleen. Myös taloudellista toimeentuloa tulisi parantaa, jotta olisi riittävästi varallisuutta hoitaa ja kuntouttaa autistista lasta. Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvitus voisi pyrkiä antamaan enemmän tukea autististen lasten sisaruksille, jolloin koko perheen hyvinvointi lisääntyisi.
Tulevaisuudessa jatkotutkimusaiheina voisi olla autististen lasten vanhempien voimavarat myös Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksen ulkopuolella.
Tutkimuksen kohdejoukko koostui Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksessa sopeutumisvalmennuskursseilla olleiden autististen lasten vanhemmista. Tutkimus oli kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella keväällä 2011. Kyselylomakkeita lähetettiin 104 ja niihin vastasi 50, jolloin vastausprosentti oli 49.
Tärkeäksi osaksi vanhempien voimavaroja muodostui vanhempien tiedot autismista ja taidot hoitaa autistista lasta. Enemmistö koki tietävänsä paljon autismista ja valtaosa vastaajista koki osaavansa hoitaa hyvin autistista lastaan. Ulkoisista voimavaroista tärkeäksi koettiin erilaiset tuet, joista oleellisimmiksi nousivat aamu-/iltapäivä- ja tilapäishoito sekä korotettu alle 16-vuotiaan vammaistuki. Mannerheimin Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön, Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksen sopeutumisvalmennuskursseilta tärkeimmiksi voimavaroja tukeviksi elementeiksi mainittiin luennot, asiantuntijatapaamiset ja palveluohjaus.
Tämän tutkimuksen perusteella vanhemien voimavaroja voitaisiin tukea lisäämällä erilaisten tukien määrää kuten lastenhoito apua, jolloin vanhemmilla jäisi enemmän aikaa itselleen. Myös taloudellista toimeentuloa tulisi parantaa, jotta olisi riittävästi varallisuutta hoitaa ja kuntouttaa autistista lasta. Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvitus voisi pyrkiä antamaan enemmän tukea autististen lasten sisaruksille, jolloin koko perheen hyvinvointi lisääntyisi.
Tulevaisuudessa jatkotutkimusaiheina voisi olla autististen lasten vanhempien voimavarat myös Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksen ulkopuolella.