Urheilijan talous : selvitys Olympiakomitean nuorten huippu-urheiluohjelmassa vuosina 2005 – 2009 mukana olleiden urheilijoiden budjetin rakentumisesta
Kylänpää, Keijo (2011)
Kylänpää, Keijo
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105229032
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105229032
Tiivistelmä
Tämä kvantitatiivinen tutkimus on tehty yhteistyössä Suomen Olympiakomitean kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena on ensisijaisesti tuottaa tilastollista faktaa siitä, miten huipulle tähtäävän nuoren budjetti rakentuu. Tutkimus pyrkii selvittämään, mistä huippu-urheilun kannalta merkittävistä tekijöistä, nuoren menot ja tulot koostuvat sekä kuinka suurista rahasummista todellisuudessa on kyse. Tutkimustulosten tarkoituksena on kertoa millaiset ovat nuorten huippu-urheiluohjelmaan kuuluneiden urheilijoiden valmentautumiseen liittyvät taloudelliset satsaukset omassa lajissaan. Lisäksi työ vertailee kesä- ja talvilajien sekä eri lajiryhmien välisiä sisäisiä taloudellisten satsausten eroja.
Tutkimuksen kohderyhmänä on vuosien 2005 – 2009 välisenä aikana Olympiakomitean nuorten huippu-urheiluohjelmaan kuuluneet tukiurheilijat. Urheilijat ovat iältään 15 – 23 -vuotiaita tyttöjä ja poikia. Olympiakomitean teettämään kyselyyn vastasi yhteensä 202 nuorta. He edustavat 26 eri kesä- ja talvilajia. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustuu sekä kotimaiseen että ulkomaiseen kirjallisuuteen, verkkojulkaisuihin, luentomateriaaleihin sekä kirjoittajan omiin päätelmiin. Tutkimusaineisto on analysoitu Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla ja tilastollinen analysointi on suoritettu keskiarvoihin perustuvalla t-testillä.
Tutkimuksen tulokset kertovat, että nuoret tukiurheilijat käyttävät keskimäärin kauden aikana valmentautumisesta aiheutuviin kuluihin rahaa yhteensä 11 111 €. Urheilijoille suurimmat kustannukset aiheutuvat ulkomaan leireistä ja kilpailumatkoista. Urheilutoimintaa rahoitetaan eri tahoilta saatavien tukien muodossa keskimäärin 11 349 € kaudessa. Yksittäisistä tulonlähteistä eniten tukea urheilijat saavat sponsoreilta. Omarahoitusosuudella on myös merkittävän suuri rooli urheilijan budjetin rakentumisessa. Tutkimus osoittaa, hieman yllättäen, että kesälajeissa urheilijoiden budjetit ovat suuremmat kuin talvilajien edustajilla. Lajien väliltä löytyy suuria taloudellisten satsausten eroja.
Tutkimuksen kohderyhmänä on vuosien 2005 – 2009 välisenä aikana Olympiakomitean nuorten huippu-urheiluohjelmaan kuuluneet tukiurheilijat. Urheilijat ovat iältään 15 – 23 -vuotiaita tyttöjä ja poikia. Olympiakomitean teettämään kyselyyn vastasi yhteensä 202 nuorta. He edustavat 26 eri kesä- ja talvilajia. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustuu sekä kotimaiseen että ulkomaiseen kirjallisuuteen, verkkojulkaisuihin, luentomateriaaleihin sekä kirjoittajan omiin päätelmiin. Tutkimusaineisto on analysoitu Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla ja tilastollinen analysointi on suoritettu keskiarvoihin perustuvalla t-testillä.
Tutkimuksen tulokset kertovat, että nuoret tukiurheilijat käyttävät keskimäärin kauden aikana valmentautumisesta aiheutuviin kuluihin rahaa yhteensä 11 111 €. Urheilijoille suurimmat kustannukset aiheutuvat ulkomaan leireistä ja kilpailumatkoista. Urheilutoimintaa rahoitetaan eri tahoilta saatavien tukien muodossa keskimäärin 11 349 € kaudessa. Yksittäisistä tulonlähteistä eniten tukea urheilijat saavat sponsoreilta. Omarahoitusosuudella on myös merkittävän suuri rooli urheilijan budjetin rakentumisessa. Tutkimus osoittaa, hieman yllättäen, että kesälajeissa urheilijoiden budjetit ovat suuremmat kuin talvilajien edustajilla. Lajien väliltä löytyy suuria taloudellisten satsausten eroja.