Lämpöpumpputeknologian hyödyntäminen kerrostalorakentamisessa
Kuisma, Ilpo (2011)
Kuisma, Ilpo
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105249289
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105249289
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli tutkia lämpöpumppujen soveltuvuutta ja kannattavuutta kerrostalorakentamisessa. Työn alussa käydään läpi lämpöpumppujen toimintaa ja perusteita. Seuraavissa kohdissa tarkastellaan lämpöpumpputyyppejä, mutta pääosin keskitytään maalämpöpumppuihin. Työssä tutkitaan myös lämpöpumppujen reunaehtoja ja lämmönjakojärjestelmiä. Työn lopussa tarkastellaan mitoitusperiaatteita, energiakulutuksia ja eri lämmitysjärjestelmien kustannuksia esimerkkikohteen avulla. Energialaskelmat on tehty Suomen rakentamismääräyskokoelman D5 mukaan.
Työssä tarkasteltavia lämpöpumppujen reunaehtoja ovat muun muassa viranomaismää-räykset, tontin koko, maalaji sekä lämpöpumpun mitoitus. Viranomaismääräyksistä tulisi huomioida lämpöpumpun vaatimat lupa-asiat sekä kaavoitus. Tontin koko voi rajoittaa lämpökaivojen poraamista, koska lämpökaivolle on määritelty minimietäisyysvaatimukset. Maalaji voi vaikuttaa lämpökaivojen porauskustannuksiin. Lämpöpumpun mitoitus on tärkeä tekijä kun suunnitellaan lämpöpumppujärjestelmää. Liian pieneksi mitoitettu järjestelmä voi johtaa lämmön hiipumiseen, kun taas ylimitoitettu järjestelmä nostaa kustannuksia.
Kannattavuuslaskelmat tulisi aina tehdä erikseen jokaiseen kohteeseen. Kustannusvertailussa on tarkasteltu maalämpöä, kaukolämpöä ja ilma/vesilämpöpumppua. Takaisinmaksuajoissa maalämpö tulee kymmenen vuoden jälkeen halvimmaksi lämmitysjärjestelmäksi verrattuna kaukolämpöön. Ilma/vesilämpöpumppu tulee kalleimmaksi kyseisistä lämmitysjärjestelmistä.
Työn tulokset antavat tarpeellista tietoa lämpöpumppujärjestelmistä ja niiden suunnittelusta. Maalämpöjärjestelmä on joissain kohteissa kannattavaa rakentaa, kun on huomioitu reunaehdot lämpöpumpun soveltuvuudelle kyseiseen kohteeseen. Lämpöpumppujen kehitys parantaa laitteiden lämpökerrointa ja toimintavarmuutta, jotka lisäävät kannattavuutta lämpöpumppujärjestelmien hankkimiseen. Lämmitysjärjestelmien kehittäminen on haaste, joka luo mahdollisuuksia energiatehokkaaseen rakentamiseen. Aurinkoenergian käyttöä tullaan luultavasti lisäämään tulevaisuudessa, kunhan kustannukset laskevat kannattavalle tasolle.
Työssä tarkasteltavia lämpöpumppujen reunaehtoja ovat muun muassa viranomaismää-räykset, tontin koko, maalaji sekä lämpöpumpun mitoitus. Viranomaismääräyksistä tulisi huomioida lämpöpumpun vaatimat lupa-asiat sekä kaavoitus. Tontin koko voi rajoittaa lämpökaivojen poraamista, koska lämpökaivolle on määritelty minimietäisyysvaatimukset. Maalaji voi vaikuttaa lämpökaivojen porauskustannuksiin. Lämpöpumpun mitoitus on tärkeä tekijä kun suunnitellaan lämpöpumppujärjestelmää. Liian pieneksi mitoitettu järjestelmä voi johtaa lämmön hiipumiseen, kun taas ylimitoitettu järjestelmä nostaa kustannuksia.
Kannattavuuslaskelmat tulisi aina tehdä erikseen jokaiseen kohteeseen. Kustannusvertailussa on tarkasteltu maalämpöä, kaukolämpöä ja ilma/vesilämpöpumppua. Takaisinmaksuajoissa maalämpö tulee kymmenen vuoden jälkeen halvimmaksi lämmitysjärjestelmäksi verrattuna kaukolämpöön. Ilma/vesilämpöpumppu tulee kalleimmaksi kyseisistä lämmitysjärjestelmistä.
Työn tulokset antavat tarpeellista tietoa lämpöpumppujärjestelmistä ja niiden suunnittelusta. Maalämpöjärjestelmä on joissain kohteissa kannattavaa rakentaa, kun on huomioitu reunaehdot lämpöpumpun soveltuvuudelle kyseiseen kohteeseen. Lämpöpumppujen kehitys parantaa laitteiden lämpökerrointa ja toimintavarmuutta, jotka lisäävät kannattavuutta lämpöpumppujärjestelmien hankkimiseen. Lämmitysjärjestelmien kehittäminen on haaste, joka luo mahdollisuuksia energiatehokkaaseen rakentamiseen. Aurinkoenergian käyttöä tullaan luultavasti lisäämään tulevaisuudessa, kunhan kustannukset laskevat kannattavalle tasolle.