Syöpäkuntoutujan elämänhallinta kuntoutukseen tullessa FACT-G-mittarilla arvioituna
Malmila, Saara; Pääkkö, Veera (2011)
Malmila, Saara
Pääkkö, Veera
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105269741
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105269741
Tiivistelmä
Suomessa syöpäpotilaiden ennuste on kansainvälisesti arvioiden erittäin hyvä, kuitenkaan
syöpäkuntoutus ei ole samalla tasolla muun hoidon kanssa. Erilaisille syöpäkuntoutus- ja
sopeutumisvalmennuskursseille on lisääntyvää tarvetta tulevaisuudessa, sillä syöpään
sairastuneiden ja siitä selviytyvien määrä on kasvussa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseille
osallistuvien syöpäkuntoutujien elämänhallintaa kuntoutukseen tullessa FACT-G-mittarin avulla.
Tutkimuksen tavoitteena oli syöpäpotilaan kuntoutuksen kehittäminen. Opinnäytetyö oli osa
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyöprojektia
”Syöpäkuntoutujien kuntoutustoiminnan tuloksellisuuden arviointi (2010–2011)”.
Tutkimuksen aineisto hankittiin FACT-G-kyselylomakkeella vuosina 2009 ja 2010. Kyselyyn
vastasi 380 (=n) syöpäkuntoutujaa, jotka osallistuivat LSSY:n kuntoutus- ja
sopeutumisvalmennuskursseille. Syöpäkuntoutujat vastasivat kyselyyn kurssien alussa. FACTG-
mittari sisältää 27 väittämää jaettuna neljään eri osa-alueeseen: fyysinen hyvinvointi,
sosiaalinen ja perheen hyvinvointi, tunne-elämä ja toiminnasta saatava hyvinvointi. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin PASW Statistics 18 -ohjelmalla.
Työn tulosten perusteella elämänhallinnan osa-alueista fyysinen sekä sosiaalinen ja perheen hyvinvointi koettiin parhaimmiksi, kun taas tunne-elämä ja toiminnasta saatava hyvinvointi
koettiin näitä heikoimmiksi. Väittämistä selkeästi huonoimpana syöpäkuntoutujat kokivat
tyytyväisyyden sukupuolielämään. Alhaisimmaksi elämänhallintansa kokivat
kantasolusiirtopotilaiden parikursseille osallistuneet ja korkeimmaksi lasten ja nuorten kursseille osallistuneet. Syöpäkuntoutujien elämänhallinta oli yhteneväinen syöpään sairastuneiden kansainvälisten viitearvojen kanssa, lukuun ottamatta tunne-elämää.
Syöpäkuntoutusta kehitettäessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota syöpäkuntoutujien
seksuaalisuuden tukemiseen sekä terveydentilan heikkenemisen pelon ja voimattomuuden tunteen voittamiseen. Koska naisia ja rintasyöpää sairastavia oli suurin osa vastaajista, voidaan
tutkimuksen tuloksia hyödyntää erityisesti rintasyöpäkursseja kehitettäessä.
syöpäkuntoutus ei ole samalla tasolla muun hoidon kanssa. Erilaisille syöpäkuntoutus- ja
sopeutumisvalmennuskursseille on lisääntyvää tarvetta tulevaisuudessa, sillä syöpään
sairastuneiden ja siitä selviytyvien määrä on kasvussa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseille
osallistuvien syöpäkuntoutujien elämänhallintaa kuntoutukseen tullessa FACT-G-mittarin avulla.
Tutkimuksen tavoitteena oli syöpäpotilaan kuntoutuksen kehittäminen. Opinnäytetyö oli osa
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyöprojektia
”Syöpäkuntoutujien kuntoutustoiminnan tuloksellisuuden arviointi (2010–2011)”.
Tutkimuksen aineisto hankittiin FACT-G-kyselylomakkeella vuosina 2009 ja 2010. Kyselyyn
vastasi 380 (=n) syöpäkuntoutujaa, jotka osallistuivat LSSY:n kuntoutus- ja
sopeutumisvalmennuskursseille. Syöpäkuntoutujat vastasivat kyselyyn kurssien alussa. FACTG-
mittari sisältää 27 väittämää jaettuna neljään eri osa-alueeseen: fyysinen hyvinvointi,
sosiaalinen ja perheen hyvinvointi, tunne-elämä ja toiminnasta saatava hyvinvointi. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin PASW Statistics 18 -ohjelmalla.
Työn tulosten perusteella elämänhallinnan osa-alueista fyysinen sekä sosiaalinen ja perheen hyvinvointi koettiin parhaimmiksi, kun taas tunne-elämä ja toiminnasta saatava hyvinvointi
koettiin näitä heikoimmiksi. Väittämistä selkeästi huonoimpana syöpäkuntoutujat kokivat
tyytyväisyyden sukupuolielämään. Alhaisimmaksi elämänhallintansa kokivat
kantasolusiirtopotilaiden parikursseille osallistuneet ja korkeimmaksi lasten ja nuorten kursseille osallistuneet. Syöpäkuntoutujien elämänhallinta oli yhteneväinen syöpään sairastuneiden kansainvälisten viitearvojen kanssa, lukuun ottamatta tunne-elämää.
Syöpäkuntoutusta kehitettäessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota syöpäkuntoutujien
seksuaalisuuden tukemiseen sekä terveydentilan heikkenemisen pelon ja voimattomuuden tunteen voittamiseen. Koska naisia ja rintasyöpää sairastavia oli suurin osa vastaajista, voidaan
tutkimuksen tuloksia hyödyntää erityisesti rintasyöpäkursseja kehitettäessä.