Autismin kirjon nuorten osallistuminen yhteissoittoon ryhmämusiikinopetuksessa
Verkasalo, Sanni (2011)
Verkasalo, Sanni
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105249367
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105249367
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin nuorten autismin kirjon henkilöiden osallistumista yhteissoittoon ryhmässä tapahtuvassa musiikinopetuksessa. Tutkimuksen lähtökohtana oli käsitys autismista erityisesti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ilmenevänä häiriönä ja toisaalta musiikista erityisesti sosiaalisena vuorovaikutuksena ja sen välineenä. Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jossa ryhmäopetustilanteista kerättyä videomateriaalia havainnoitiin ja analysoitiin soveltaen aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmiä. Tutkimus toteutettiin yhden opetusryhmän parissa Resonaarin musiikkikoulussa Helsingissä. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten nuorten osallistuminen yhteissoittoon ilmenee, ja minkälaisten havaintojen perusteella tutkija tekee siitä johtopäätöksiä. Lisäksi tarkasteltiin yhteissoittoon osallistumiseen ryhmätilanteessa vaikuttavia tapahtumia.
Aineistossa esiintyvät osallistumisen ilmiöt jakautuivat kahdeksaan kategoriaan. Neljä kategorioista kuvasi oppilaiden käyttäytymisen suhdetta opetustilanteen tapahtumiin. Nämä olivat toiminnan suhde muutoksiin ympäristössä, toiminnan suhde muiden viestintään, toiminnan suhde tilanteessa tarkoituksenmukaiseen toimintaan ja toiminnan suhde meneillään olevaan jatkumoon ja musiikin virtaan. Loput neljä kategoriaa kuvasivat oppilaan käyttäytymistä, jonka perusteella osallistumisesta tehtiin havaintoja. Nämä olivat toiminnan suunta, katseen suunta, sanaton viestintä ja oman toiminnan korjaaminen. Yhteissoittoon osallistumiseen vaikuttaviksi tulkitut tapahtumat puolestaan jakautuivat neljään kategoriaan, jotka olivat rakenne, muutos, mielekkyys ja aktiivinen oppijuus.
Tuloksia käsitellään autismin kirjon kognitiivisten erityisvaikeuksien viitekehyksessä ja niitä sovelletaan erityismusiikkikasvatuksen kehittämishaasteisiin autismin kirjon oppilaiden osalta. Erityisesti tarkastellaan struktuurien merkitystä autismin kirjon henkilöiden musiikinopetuksessa ja pohditaan musiikissa itsessään esiintyvän rakenteen käyttömahdollisuuksia autismin kirjon oppilaiden tukemisessa.
Aineistossa esiintyvät osallistumisen ilmiöt jakautuivat kahdeksaan kategoriaan. Neljä kategorioista kuvasi oppilaiden käyttäytymisen suhdetta opetustilanteen tapahtumiin. Nämä olivat toiminnan suhde muutoksiin ympäristössä, toiminnan suhde muiden viestintään, toiminnan suhde tilanteessa tarkoituksenmukaiseen toimintaan ja toiminnan suhde meneillään olevaan jatkumoon ja musiikin virtaan. Loput neljä kategoriaa kuvasivat oppilaan käyttäytymistä, jonka perusteella osallistumisesta tehtiin havaintoja. Nämä olivat toiminnan suunta, katseen suunta, sanaton viestintä ja oman toiminnan korjaaminen. Yhteissoittoon osallistumiseen vaikuttaviksi tulkitut tapahtumat puolestaan jakautuivat neljään kategoriaan, jotka olivat rakenne, muutos, mielekkyys ja aktiivinen oppijuus.
Tuloksia käsitellään autismin kirjon kognitiivisten erityisvaikeuksien viitekehyksessä ja niitä sovelletaan erityismusiikkikasvatuksen kehittämishaasteisiin autismin kirjon oppilaiden osalta. Erityisesti tarkastellaan struktuurien merkitystä autismin kirjon henkilöiden musiikinopetuksessa ja pohditaan musiikissa itsessään esiintyvän rakenteen käyttömahdollisuuksia autismin kirjon oppilaiden tukemisessa.