Direktsådd av höstvete : Övervintring och vatteninfiltration
Baarman, Paul-Erik Sebastian (2011)
Baarman, Paul-Erik Sebastian
Yrkeshögskolan Novia
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105259549
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105259549
Tiivistelmä
Talvehtiminen on syysvehnän viljelyssä tärkein tekijä sadon ja kannattavuuden kannalta. Tämän työn tarkoituksena on selvittää, miten suorakylvö vaikuttaa vehnän talvehtimiseen, verrattuna kynnettyihin ja kylvöalustettuihin perustusmenetelmiin. Selittävänä muuttujana mitattiin veden imeytyminen maahan sekä suorakylvetyillä että kynnetyillä lohkoilla.
Koe perustettiin syksyllä 2009 Västankvarnin koetilalla Etelä- Suomessa, jossa kaksi lohkoa kylvettiin laahavannaskylvökoneella kynnettyyn nurmeen ja toiset kaksi lohkoa kylvettiin suorakylvökoneella nurmen sänkeen. Nurmi oli tätä ennen lopetettu glyfosaatilla. Samalla mitattiin veden imeytyminen maahan.
Kynnetyt lohkot itivät syksyllä jonkin verran suorakylvettyjä paremmin. Veden imeytymisessä taas oli suuria eroja lohkojen välillä. Veden imeytyessä muutamassa sekunnissa kynnettyihin lohkoihin, ei vesi joillakin suorakylvetyillä koeruuduilla ollut imeytynyt vielä tunninkaan jälkeen.
Kynnetyt lohkot talvehtivat paljon suorakylvettyjä heikommin. Ero oli huomattava: oraslukumäärän ollessa keväällä lähes syksyn tasolla suorakylvetyillä lohkoilla, olivat jotkut ruudut kynnetyillä lohkoilla harventuneet rajusti. Veden imeytyminen oli tasoittunut kevääseen mennessä, joten se kesti suorakylvetyillä lohkoilla vain hetken kauemmin kuin kynnetyillä. Yhdessä erittäin kuivan kevään kanssa tämä johti siihen että suorakylvetyt lohkot talvehtivat paremmin.
Koe perustettiin syksyllä 2009 Västankvarnin koetilalla Etelä- Suomessa, jossa kaksi lohkoa kylvettiin laahavannaskylvökoneella kynnettyyn nurmeen ja toiset kaksi lohkoa kylvettiin suorakylvökoneella nurmen sänkeen. Nurmi oli tätä ennen lopetettu glyfosaatilla. Samalla mitattiin veden imeytyminen maahan.
Kynnetyt lohkot itivät syksyllä jonkin verran suorakylvettyjä paremmin. Veden imeytymisessä taas oli suuria eroja lohkojen välillä. Veden imeytyessä muutamassa sekunnissa kynnettyihin lohkoihin, ei vesi joillakin suorakylvetyillä koeruuduilla ollut imeytynyt vielä tunninkaan jälkeen.
Kynnetyt lohkot talvehtivat paljon suorakylvettyjä heikommin. Ero oli huomattava: oraslukumäärän ollessa keväällä lähes syksyn tasolla suorakylvetyillä lohkoilla, olivat jotkut ruudut kynnetyillä lohkoilla harventuneet rajusti. Veden imeytyminen oli tasoittunut kevääseen mennessä, joten se kesti suorakylvetyillä lohkoilla vain hetken kauemmin kuin kynnetyillä. Yhdessä erittäin kuivan kevään kanssa tämä johti siihen että suorakylvetyt lohkot talvehtivat paremmin.