Nyt mä sain oleskeluluvan. No, mitä sitten? : vastaanottokeskuksesta alaikäisenä kuntaan ja itsenäiseen elämään
Piuva, Sanna (2011)
Piuva, Sanna
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053010303
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053010303
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kuvaus: Tarkoituksena on selvittää mitä ovat alaikäisen ilman huoltajaa saapuneen turvapaikanhakijanuoren alkuvaiheen kotouttamispalvelut ja tuen tarpeet kunnassa myönteisen oleskeluluvan jälkeen.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Hankkeen teoreettisessa osuudessa perehdytään aihealueeseen liittyvään vastaanottokeskus,- ja pakolaiskirjallisuuteen, aiempiin tutkimuksiin, tilastoihin, turvapaikkaprosessiin, lainsäädäntöön sekä kotouttamiseen.
Metodologinen esittely: Kehittämishankkeen luonne on kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineistonhankinta metodeina on käytetty teemahaastattelua ja sähköpostikyselyä. Aineisto kerättiin keväällä 2011 nuorilta, nuorten edustajilta ja viranomaisilta. Teemahaastatteluun osallistui viisi nuorta, jotka olivat asuneet kunnassa 8-15 kuukautta. Kyselylomakkeeseen vastasi neljä edustajaa ja yksi viranomainen.
Keskeiset tutkimustulokset: Alkuvaiheen kotouttamispalvelut ovat pääasiassa maahanmuuttajatoimiston sosiaaliohjaajan kotikäyntejä, Suomen kielen opiskelua ja eri virastoasioiden hoitoa edustajan kanssa. Tuloksien mukaan nuoret ovat yksinäisiä ja epävarmoja tulevaisuudestaan. He ovat siirtyneet odottamisesta toiseen. Nuoret selviävät arjestaan, koska ei ole muutakaan vaihtoehtoa. Nuorten sosiaalinen verkosto muodostuu pitkälti viranomaiskontakteista. Nuorilta puuttuvat aidot ystävyyssuhteet suomalaisiin nuoriin.
Johtopäätökset: Alaikäisille kuntaan muuttaneille nuorille tarvittaisiin kunnassa lisää henkilöstöresursseja kentälle tehtävään työhön ja nuorten arkielämän tukemiseen.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Hankkeen teoreettisessa osuudessa perehdytään aihealueeseen liittyvään vastaanottokeskus,- ja pakolaiskirjallisuuteen, aiempiin tutkimuksiin, tilastoihin, turvapaikkaprosessiin, lainsäädäntöön sekä kotouttamiseen.
Metodologinen esittely: Kehittämishankkeen luonne on kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineistonhankinta metodeina on käytetty teemahaastattelua ja sähköpostikyselyä. Aineisto kerättiin keväällä 2011 nuorilta, nuorten edustajilta ja viranomaisilta. Teemahaastatteluun osallistui viisi nuorta, jotka olivat asuneet kunnassa 8-15 kuukautta. Kyselylomakkeeseen vastasi neljä edustajaa ja yksi viranomainen.
Keskeiset tutkimustulokset: Alkuvaiheen kotouttamispalvelut ovat pääasiassa maahanmuuttajatoimiston sosiaaliohjaajan kotikäyntejä, Suomen kielen opiskelua ja eri virastoasioiden hoitoa edustajan kanssa. Tuloksien mukaan nuoret ovat yksinäisiä ja epävarmoja tulevaisuudestaan. He ovat siirtyneet odottamisesta toiseen. Nuoret selviävät arjestaan, koska ei ole muutakaan vaihtoehtoa. Nuorten sosiaalinen verkosto muodostuu pitkälti viranomaiskontakteista. Nuorilta puuttuvat aidot ystävyyssuhteet suomalaisiin nuoriin.
Johtopäätökset: Alaikäisille kuntaan muuttaneille nuorille tarvittaisiin kunnassa lisää henkilöstöresursseja kentälle tehtävään työhön ja nuorten arkielämän tukemiseen.