Työhyvinvointikysely
Mikkonen, Mari (2011)
Mikkonen, Mari
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053110508
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053110508
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Opinnäytetyön tarkoitus oli saada aikaan toimiva työhyvinvointikysely kohde yritykselle. Kohdeyritys on keskisuuri Pohjois-Suomessa toimiva yksityisen ter-veydenhuoltoalan konserni, jossa työhyvinvoinnin johtaminen on otettu osaksi konserninstrategian päivittämistä.
Tietoperustassa oli paneuduttu työhyvinvoinnin johtamiseen ja työhyvinvoinnin määrittelyyn. Työhyvinvoinnin viisi porrasta oli se tapa, jolla kuvattiin työhyvinvointia. Tietoperustassa on myös paneuduttu organisaation osallisuudesta työhyvinvointiin ja esimiestyön tärkeydestä työhyvinvoinnin onnistumiselle.
Opinnäytetyö on toteutettu toiminnallisena työnä sisältäen benchmarkkauksen haettaessa sopivaa lomakepohjaa kyselylle. Benchmarkkausta käytettiin myös kartoitukseen, millaisia eri työhyvivointikyselyvaihtoehtoja samankaltaiset konsernit käyttävät omassa toiminnassaan.
Benchmarking ei tuottanut sellaisia tuloksia, jotka olisivat hyödyttäneet ja vas-taajilta saatiin vain mitään sanomattomia vastauksia. Lomakevaihtoehtojen benchmarkkaus taas tuotti tulosta ja käytettäväksi lomakkeeksi löytyi QPSNordic–kysely. Se on tarpeeksi kattava ja sitä on ollut kehittelemässä joukko poh-joismaisia työhyvinvoinnin tutkijoita.
Opinnäytetyön aikana ei tehty työhyvinvointi kyselyä kohde yritykselle, joten seuraavaksi olisi hyvä testata lomakkeen toimivuus ja analysoida kyselystä saadut tulokset. Jatkuva seuranta ja kyselyn kehittäminen edesauttavat työhyvinvointia ja epäkohtiin voidaan puuttua heti.
Opinnäytetyön tarkoitus oli saada aikaan toimiva työhyvinvointikysely kohde yritykselle. Kohdeyritys on keskisuuri Pohjois-Suomessa toimiva yksityisen ter-veydenhuoltoalan konserni, jossa työhyvinvoinnin johtaminen on otettu osaksi konserninstrategian päivittämistä.
Tietoperustassa oli paneuduttu työhyvinvoinnin johtamiseen ja työhyvinvoinnin määrittelyyn. Työhyvinvoinnin viisi porrasta oli se tapa, jolla kuvattiin työhyvinvointia. Tietoperustassa on myös paneuduttu organisaation osallisuudesta työhyvinvointiin ja esimiestyön tärkeydestä työhyvinvoinnin onnistumiselle.
Opinnäytetyö on toteutettu toiminnallisena työnä sisältäen benchmarkkauksen haettaessa sopivaa lomakepohjaa kyselylle. Benchmarkkausta käytettiin myös kartoitukseen, millaisia eri työhyvivointikyselyvaihtoehtoja samankaltaiset konsernit käyttävät omassa toiminnassaan.
Benchmarking ei tuottanut sellaisia tuloksia, jotka olisivat hyödyttäneet ja vas-taajilta saatiin vain mitään sanomattomia vastauksia. Lomakevaihtoehtojen benchmarkkaus taas tuotti tulosta ja käytettäväksi lomakkeeksi löytyi QPSNordic–kysely. Se on tarpeeksi kattava ja sitä on ollut kehittelemässä joukko poh-joismaisia työhyvinvoinnin tutkijoita.
Opinnäytetyön aikana ei tehty työhyvinvointi kyselyä kohde yritykselle, joten seuraavaksi olisi hyvä testata lomakkeen toimivuus ja analysoida kyselystä saadut tulokset. Jatkuva seuranta ja kyselyn kehittäminen edesauttavat työhyvinvointia ja epäkohtiin voidaan puuttua heti.