Asiakkaan tunteminen rahanpesusäädösten mukaan
Keltanen, Meiju (2011)
Keltanen, Meiju
Saimaan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053110591
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053110591
Tiivistelmä
Työn aiheena on asiakkaan tunteminen rahanpesusäädösten mukaan. Työssä käsitellään rahanpesua käsitteenä, rahanpesulainsäädäntöä asiakkaan tuntemisvelvoitteen osalta sekä Suomen rahanpesuviranomaisia. Tutkimus painottuu asiakkaan tuntemisvelvollisuuteen rahanpesun estämisen ja selvittämisen apuvälineenä.
Rahanpesulla tarkoitetaan toimia, joiden tarkoituksena on tietoinen rikoksella hankitun tai sen tilalle tulleen omaisuuden tai rikoksen tuottaman hyödyn vastaanottaminen, käyttäminen, muuntaminen, luovuttaminen, siirtäminen tai välittäminen omaisuuden laittoman alkuperän tai hyödyn peittämiseksi tai häivyttämiseksi. Rahanpesussa rikoksella toiminnalla hankittu omaisuus saadaan näyttämään laillisesti hankitulta.
Asiakkaan tuntemisvelvollisuus perustuu EY-lainsäädäntöön, Suomen lainsäädäntöön ja Finanssivalvonnan sääntelyyn. Rahanpesuviranomaisina Suomessa toimivat Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskus, Finanssivalvonta, sisäasiainministeriö, valtiovarainministeriö, ulkoasiainministeriö sekä aluehallintovirasto.
Rahanpesulakia sovelletaan ilmoitusvelvollisiin. Ilmoitusvelvollisen tehtävänä on ilmoittaa epäilyttävistä liiketoimista rahanpesun selvittelykeskukselle. Ilmoitusvelvollisia ovat muun muassa luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset ja rahoituslaitokset, panttilainaustoimijat, vakuutusyhtiöt ja -edustajat, rahapeliyhteisöt, kiinteistönvälitysliikkeet, kirjanpitäjät ja tilintarkastajat, veroneuvontapalveluita tai oikeudellisia palveluita tarjoavat sekä osittain tavaroita myyvät tai välittävät (kauppiaat).
Asiakkaan tuntemista koskevat menettelyt ovat yksi tärkeimmistä osatekijöistä tehokkaan rahanpesun estämisessä. Asiakkaan tuntemisella tarkoitetaan kaikkia asiakkaan tunnistamiseen, tuntemiseen ja jatkuvaan seurantaan liittyviä menettelytapoja, joilla ilmoitusvelvollinen varmistuu asiakkaan oikeasta henkilöllisyydestä ja siitä, että tuntee asiakkaan toimintaa riittävästi. Näitä osa-alueita ovat asiakkaan ja asiakkaan edustajan tunnistaminen ja todentaminen, tosiasiallisen edunsaajan tunnistaminen ja todentaminen, tietojen hankkiminen asiakkuudesta, tunnistamis- ja todentamismenetelmät, todentamisasiakirjat, asiakkaan tuntemistiedot ja niiden säilyttäminen, asiakkaan tuntemisen laajuus sekä muutamat muut velvoitteet. Työssä tuodaan esille myös rahanpesun rikollisoikeudelliset seuraamukset.
Rahanpesulla tarkoitetaan toimia, joiden tarkoituksena on tietoinen rikoksella hankitun tai sen tilalle tulleen omaisuuden tai rikoksen tuottaman hyödyn vastaanottaminen, käyttäminen, muuntaminen, luovuttaminen, siirtäminen tai välittäminen omaisuuden laittoman alkuperän tai hyödyn peittämiseksi tai häivyttämiseksi. Rahanpesussa rikoksella toiminnalla hankittu omaisuus saadaan näyttämään laillisesti hankitulta.
Asiakkaan tuntemisvelvollisuus perustuu EY-lainsäädäntöön, Suomen lainsäädäntöön ja Finanssivalvonnan sääntelyyn. Rahanpesuviranomaisina Suomessa toimivat Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskus, Finanssivalvonta, sisäasiainministeriö, valtiovarainministeriö, ulkoasiainministeriö sekä aluehallintovirasto.
Rahanpesulakia sovelletaan ilmoitusvelvollisiin. Ilmoitusvelvollisen tehtävänä on ilmoittaa epäilyttävistä liiketoimista rahanpesun selvittelykeskukselle. Ilmoitusvelvollisia ovat muun muassa luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset ja rahoituslaitokset, panttilainaustoimijat, vakuutusyhtiöt ja -edustajat, rahapeliyhteisöt, kiinteistönvälitysliikkeet, kirjanpitäjät ja tilintarkastajat, veroneuvontapalveluita tai oikeudellisia palveluita tarjoavat sekä osittain tavaroita myyvät tai välittävät (kauppiaat).
Asiakkaan tuntemista koskevat menettelyt ovat yksi tärkeimmistä osatekijöistä tehokkaan rahanpesun estämisessä. Asiakkaan tuntemisella tarkoitetaan kaikkia asiakkaan tunnistamiseen, tuntemiseen ja jatkuvaan seurantaan liittyviä menettelytapoja, joilla ilmoitusvelvollinen varmistuu asiakkaan oikeasta henkilöllisyydestä ja siitä, että tuntee asiakkaan toimintaa riittävästi. Näitä osa-alueita ovat asiakkaan ja asiakkaan edustajan tunnistaminen ja todentaminen, tosiasiallisen edunsaajan tunnistaminen ja todentaminen, tietojen hankkiminen asiakkuudesta, tunnistamis- ja todentamismenetelmät, todentamisasiakirjat, asiakkaan tuntemistiedot ja niiden säilyttäminen, asiakkaan tuntemisen laajuus sekä muutamat muut velvoitteet. Työssä tuodaan esille myös rahanpesun rikollisoikeudelliset seuraamukset.