Kasvualustan hormonitason ja valon vaikutus syringa vulgariksen lisääntymiseen ja juurtumiseen in vitro
Natri, Tiina (2011)
Natri, Tiina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011052710027
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011052710027
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää MTT Laukaan käyttöön sopiva ja hyvä syreenien lisäysalusta tai vaihtoehtoisia alustoja, joita voisi käyttää uusien syreenikantojen lisäyksessä. Ongelmana oli syreenien heikko lisääntyminen ja juurtuminen in vitro. Kokeessa käytettiin kahta syreenilajiketta, joista toinen oli pihasyreeni ’Liisa’ ja toinen oli jalosyreeni ’Andenken an Ludwig Späth’. ’Liisa’-lajike on huomattavasti paremmin lisääntyvä kuin ’Anden an Ludwig Späth’-lajike, joten ’Liisaa’ pystyttiin käyttämään jonkinlaisena vertailukohteena ja pystyttiin havainnoimaan, miten testattavat alustat yleensä sopivat syreeneille. Kokeessa tutkittiin eri hormonitasojen ja valon määrän vaikutusta syreenien versomiseen ja juurtumiseen.
Kokeessa käytetyt alustat valittiin kirjallisuuden perusteella, kun tutkittiin mitä alustoja syreneillä on aikaisemmin testattu. Alustoiksi valittiin Murashige-Skoogin alusta (MS-alusta), josta tehtiin kolme versiota BAP-hormonin suhteen sekä ½MS-alusta, josta tehtiin myös kolme versiota hormonin suhteen. ½MS-alusta oli muutoin koostumukseltaan samanlainen kuin MS alusta, mutta sen makroravinteiden osuus oli vähennetty puoleen. Vertaukseksi kokeessa käytettiin G12-alustaa, jolla syreenit yleensä MTT:llä lisätään. Kumpaakin lajiketta oli 20 versoa jokaisella alustalla (7 alustaa), eli kaikkiaan kokeessa oli yhteensä 280 versoa. Syreenit lisättiin isoissa koeputkissa, joiden päälle laitettiin kirkkaat ilmastoidut korkit. Syreenit lisättiin yhteensä kolme kertaa viiden viikon välein. Lisäyksen jälkeen kaikki versot juurrutettiin muovirasioissa samanlaisella alustalla. Juurrutusalustana käytettiin samaa alustaa millä syreenit yleensäkin juurrutetaan. Juurrutuksen jälkeen versot koulittiin B2-turpeelle ja laitettiin kasvihuoneeseen kasvamaan.
Kokeessa käytetyt alustat valittiin kirjallisuuden perusteella, kun tutkittiin mitä alustoja syreneillä on aikaisemmin testattu. Alustoiksi valittiin Murashige-Skoogin alusta (MS-alusta), josta tehtiin kolme versiota BAP-hormonin suhteen sekä ½MS-alusta, josta tehtiin myös kolme versiota hormonin suhteen. ½MS-alusta oli muutoin koostumukseltaan samanlainen kuin MS alusta, mutta sen makroravinteiden osuus oli vähennetty puoleen. Vertaukseksi kokeessa käytettiin G12-alustaa, jolla syreenit yleensä MTT:llä lisätään. Kumpaakin lajiketta oli 20 versoa jokaisella alustalla (7 alustaa), eli kaikkiaan kokeessa oli yhteensä 280 versoa. Syreenit lisättiin isoissa koeputkissa, joiden päälle laitettiin kirkkaat ilmastoidut korkit. Syreenit lisättiin yhteensä kolme kertaa viiden viikon välein. Lisäyksen jälkeen kaikki versot juurrutettiin muovirasioissa samanlaisella alustalla. Juurrutusalustana käytettiin samaa alustaa millä syreenit yleensäkin juurrutetaan. Juurrutuksen jälkeen versot koulittiin B2-turpeelle ja laitettiin kasvihuoneeseen kasvamaan.