Jurvan museo : Rekonstruktio kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa
Eromäki, Saila (2011)
Eromäki, Saila
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060110727
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060110727
Tiivistelmä
Työhön pyrittiin keräämään historiatietoja Jurvan museon päärakennuksesta, Haapalan talosta, ja sen puretusta umpikuistista. Haapalan historiasta löydettiin melko vähän tietoja, mutta kaikki aiheeseen liittyvä materiaali oli tärkeää ja kirjattiin ylös. Ulkomuseoiden historia puistomuseoista talomuseoihin kuvailtiin lyhyesti sekä kerrottiin ulkomuseoiden pääasialliset tehtävät peilaten niitä kohteena olevaan ulkomuseoon. Haapalan talon ollessa tyypillinen pohjalainen talonpoikaistalo kerättiin työhön pohjalaistalon kehitysvaiheet ja erityispiirteet. Jurvan museoalue kuvailtiin pääpiirteissään, mutta kuitenkin päärakennukseen tarkemmin keskittyen.
Rekonstruktion oikeutusta kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa käsiteltiin rakennussuojelun näkökulmasta. Rakennussuojelun perustana selvitettiin Venetsian julistus vuodelta 1964, joka on luonut kansainväliset periaatteet monumenttien säilyttämisestä. Lisäksi keskityttiin tarkemmin rekonstruoinnin oikeutukseen ja menetelmiin. Rekonstruoinnin käyttöä ulkomuseoissa yleensä käsiteltiin lyhyesti olemassa olevien tietojen perusteella.
Puretun umpikuistin historiaa ja rakenteita selvitettiin tutkimalla rakennusrungon seinäpintaa kuistin kohdalta, tarkastellen olemassa olevia valokuvia sekä haastatteluin. Löydetyt tiedot olivat melko vähäisiä. Kuistista kerättyjen tietojen ja rekonstruoinnin oikeutuksen kautta pohdittiin kuistin palauttamista. Pohdinnan tuloksena kuistia ei palauteta. Tämänkaltaiseen tulokseen vaikuttivat rakennussuojelussa vallitsevat periaatteet sekä kuistista olemassa olevien tietojen vähäisyys.
Rekonstruktion oikeutusta kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa käsiteltiin rakennussuojelun näkökulmasta. Rakennussuojelun perustana selvitettiin Venetsian julistus vuodelta 1964, joka on luonut kansainväliset periaatteet monumenttien säilyttämisestä. Lisäksi keskityttiin tarkemmin rekonstruoinnin oikeutukseen ja menetelmiin. Rekonstruoinnin käyttöä ulkomuseoissa yleensä käsiteltiin lyhyesti olemassa olevien tietojen perusteella.
Puretun umpikuistin historiaa ja rakenteita selvitettiin tutkimalla rakennusrungon seinäpintaa kuistin kohdalta, tarkastellen olemassa olevia valokuvia sekä haastatteluin. Löydetyt tiedot olivat melko vähäisiä. Kuistista kerättyjen tietojen ja rekonstruoinnin oikeutuksen kautta pohdittiin kuistin palauttamista. Pohdinnan tuloksena kuistia ei palauteta. Tämänkaltaiseen tulokseen vaikuttivat rakennussuojelussa vallitsevat periaatteet sekä kuistista olemassa olevien tietojen vähäisyys.