Käytettyjen leikkuunesteiden käsittely- ja puhdistusmenetelmät
Reijonen, Tero (2011)
Reijonen, Tero
Savonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060611013
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060611013
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia käytettyjen leikkuunesteiden käsittely- ja puhdistusmenetelmiä. Työ oli osana Savonia-ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikön koordinoimaa LEIKKO–hanketta (leikkuunesteiden kierrätyksen ja jätehuoltopalveluiden kehittäminen kone- ja metalliteollisuudessa). Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä kattava kirjallinen selvitys yleisesti leikkuunesteiden puhdistuksiin käytetyistä menetelmistä sekä selvittää niiden toimintaperiaate. Lisäksi työssä oli tarkoitus saada käsiteltyä jäteleikkuunestettä saostamalla ja suodattamalla siten, että nesteestä erotettu vesi voitaisiin johtaa jätevesiviemäriin ja jäljelle jäänyt seos toimitettaisiin jatkokäsiteltäväksi.
Työn alkuosassa perehdyttiin kirjallisuuden avulla erilaisiin leikkuunesteisiin, niiden ominaisuuksiin sekä leikkuunesteiden aiheuttamiin terveyshaittoihin. Lisäksi tehtiin kattava selvitys seuraavista käytettyjen leikkuunesteiden käsittely- ja puhdistusmenetelmistä: flotaatio, hydrosykloni, kalvosuodatusmenetelmät, kemiallinen ja sähkökoagulaatio, suodattaminen sekä haihduttaminen. Opinnäytetyön loppuosassa tehtiin käytännön saostus ja suodatuskokeita eräälle käytetylle leikkuunesteelle, joka pyrittiin käsittelemään siten, että nesteestä erotettu vesi olisi voitu johtaa jätevesiviemäriin.
Käytännön kokeilla ei saavutettu työn alussa määritettyjä tavoitteita. Käytetystä leikkuuneste-emulsiosta saatiin erotettua vesi ja öljy toisistaan, mutta ongelmana oli poistaa erotetusta vedestä riittävän hyvin metallienpitoisuuksia. Varsinkin lyijyn, kuparin ja sinkin pitoisuudet ylittivät sallitut raja-arvot.
Työn alkuosassa perehdyttiin kirjallisuuden avulla erilaisiin leikkuunesteisiin, niiden ominaisuuksiin sekä leikkuunesteiden aiheuttamiin terveyshaittoihin. Lisäksi tehtiin kattava selvitys seuraavista käytettyjen leikkuunesteiden käsittely- ja puhdistusmenetelmistä: flotaatio, hydrosykloni, kalvosuodatusmenetelmät, kemiallinen ja sähkökoagulaatio, suodattaminen sekä haihduttaminen. Opinnäytetyön loppuosassa tehtiin käytännön saostus ja suodatuskokeita eräälle käytetylle leikkuunesteelle, joka pyrittiin käsittelemään siten, että nesteestä erotettu vesi olisi voitu johtaa jätevesiviemäriin.
Käytännön kokeilla ei saavutettu työn alussa määritettyjä tavoitteita. Käytetystä leikkuuneste-emulsiosta saatiin erotettua vesi ja öljy toisistaan, mutta ongelmana oli poistaa erotetusta vedestä riittävän hyvin metallienpitoisuuksia. Varsinkin lyijyn, kuparin ja sinkin pitoisuudet ylittivät sallitut raja-arvot.