Yhteisöasunnon sisustussuunnitteluprosessi
Saarelainen, Mari Elisabet (2009)
Saarelainen, Mari Elisabet
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905243125
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905243125
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite oli selvittää, minkälainen olisi sisustuksellisesti ihanteellinen yhteisöasunto ja suunnitella tulevaan kommuuniin yhteiset tilat. Työn toiminnallisessa osiossa keskityttiin sisustussuunnitteluprojektin toteuttamiseen. Suunniteltava kohde oli kahden sukupolven talon yläkerran asunto, josta oli tarkoitus tulla alakerran asunnon perheen kolmelle nuorelle ja heidän avopuolisoilleen yhteinen koti. Suunniteltavat tilat olivat asuntoon johtava portaikko, eteinen, keittiö, iso olohuone, kylpyhuone ja makuuhuoneiden väliin jäävä käytävä. Työn tilaaja oli nuorten äiti, joka oli myös sisustussuunnitteluprojektin yhteyshenkilö.
Tutkielma toteutettiin toimintatutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua ja yhteisöasumisesta kiinnostuneen yhdistyksen opintomatkasta kirjoittamaa muistiota. Haastateltaviksi valikoitui neljä henkilöä, joilla oli yhteensä kokemusta seitsemästä eri yhteisöasunnosta Suomesta ja Englannista.
Tuloksista ilmeni, että sisustuksellisesti ihanteellinen yhteisöasunto olisi kodinomainen ja viihtyisä. Siinä olisi selkeästi määritellyt yksityiset ja yhteiset tilat, joissa myös äänieristys olisi huomioitu. Asunnossa olisi toimiva eteistila, jossa olisi hyvin suunnitellut ja merkityt säilytystilat jokaiselle asukkaalle. Yhteinen oleskelutila olisi iso olohuone, keittiö tai tupakeittiö, jossa olisi iso ruokapöytä jonka ympärille kokoontua. Suunnittelussa olisi huomioitu, että jääkaappitilaa olisi tarpeeksi. Mieluiten jokaisella asukkaalla olisi oma jääkaappi. Tulosten perusteella henkilökohtainen kylpyhuone ja wc olisi ihanneratkaisu ja mikäli kylpyhuone olisi yhteiskäytössä, tulisi siellä olla selvästi merkityt säilytystilat henkilökohtaisille hygieniatarvikkeille.
Tutkimuksessa saatuja tuloksia sovellettiin työn toiminnallisessa osiossa tehtyyn yhteisöasunnon sisustussuunnitelmaan, jolloin lopputuloksena oli asunto, jossa oli muun muassa iso kotoisa olohuone, jossa oli tilava ruokapöytä sekä erillinen istuinryhmä seurustelua varten. Erityistä huomiota kiinnitettiin säilytystiloihin sekä yksityisten ja yhteisten tilojen selvään rajaamiseen.
Tutkielma toteutettiin toimintatutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua ja yhteisöasumisesta kiinnostuneen yhdistyksen opintomatkasta kirjoittamaa muistiota. Haastateltaviksi valikoitui neljä henkilöä, joilla oli yhteensä kokemusta seitsemästä eri yhteisöasunnosta Suomesta ja Englannista.
Tuloksista ilmeni, että sisustuksellisesti ihanteellinen yhteisöasunto olisi kodinomainen ja viihtyisä. Siinä olisi selkeästi määritellyt yksityiset ja yhteiset tilat, joissa myös äänieristys olisi huomioitu. Asunnossa olisi toimiva eteistila, jossa olisi hyvin suunnitellut ja merkityt säilytystilat jokaiselle asukkaalle. Yhteinen oleskelutila olisi iso olohuone, keittiö tai tupakeittiö, jossa olisi iso ruokapöytä jonka ympärille kokoontua. Suunnittelussa olisi huomioitu, että jääkaappitilaa olisi tarpeeksi. Mieluiten jokaisella asukkaalla olisi oma jääkaappi. Tulosten perusteella henkilökohtainen kylpyhuone ja wc olisi ihanneratkaisu ja mikäli kylpyhuone olisi yhteiskäytössä, tulisi siellä olla selvästi merkityt säilytystilat henkilökohtaisille hygieniatarvikkeille.
Tutkimuksessa saatuja tuloksia sovellettiin työn toiminnallisessa osiossa tehtyyn yhteisöasunnon sisustussuunnitelmaan, jolloin lopputuloksena oli asunto, jossa oli muun muassa iso kotoisa olohuone, jossa oli tilava ruokapöytä sekä erillinen istuinryhmä seurustelua varten. Erityistä huomiota kiinnitettiin säilytystiloihin sekä yksityisten ja yhteisten tilojen selvään rajaamiseen.