Ikäihmisten mielenterveys
Kolehmainen, Mira (2011)
Kolehmainen, Mira
Vaasan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053110474
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053110474
Tiivistelmä
Tämä tutkimus oli osa laajempaa tutkimushanketta. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa vaasalaisten ikäihmisten mielenterveydestä sekä mahdollisista eroista tutkimus- ja kontrolliryhmän tai naisten ja miesten välillä.
Tutkimuksessa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin valmiita strukturoituja kysely-kaavakkeita Depressioseula GDS-15- sekä Elämänlaatumittari 15D -kaavaketta. Aineisto kerättiin 1.9.2010–15.1.2011 välisenä aikana. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena poikkileikkaustutkimuksena Vaasan Ikäkeskuksessa. Tutkimukseen osallistui 172 vastaajaa, jotka olivat iältään 70–96 vuotta. Vastaajat jaettiin tutkimus- (n=95) ja kontrolliryhmään (n=77). Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS 17.0 -tilasto-ohjelmalla keväällä 2011.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että suurin osa (68,8 %) ikäihmisistä koki terveydentilansa kohtalaiseksi sekä noin puolet (50,9 %) vastaajista koki itsensä hiukan uupuneeksi, väsyneeksi tai voimattomaksi. Tuloksista oli kuitenkin havaittavissa, että hiukan yli puolet vastaajista ei ollut lainkaan ahdistunut (54,9 %) tai masentunut (56,1 %). Naisista hieman alle puolet tunsi itsensä hieman masentuneeksi (40,2 %) ja ahdistuneeksi (42,1 %). Vastaavasti miehistä masentuneeksi itsensä tunsi 25,4 % ja ahdistuneeksi 29,9 % vastaajista.
Tutkimusryhmäläisistä melkein kaikki (83 %) pitivät terveydentilaansa kohtalaisena. Kontrolliryhmäläisistä samoin koki noin puolet (55,4 %) vastaajista. Yllättävä ero ryhmien välillä oli, että kontrolliryhmäläisistä 37,8 % piti omaa terveyttään hyvänä, kun vain 7,4 % tutkimusryhmäläisistä arvioi samoin. Huomattava ero ryhmäläisten välillä oli myös se, että kontrolliryhmäläisistä 8,7 % tunsi itsensä melko tai hyvin ahdistuneeksi kun tutkimusryhmäläisistä vain 1,1 % tunsi samoin.
Jatkotutkimusaiheena olisi mielenkiintoista selvittää kuinka paljon ikäihmisten alkoholin kulutus sekä lääkkeiden käyttö vaikuttaa mielenterveyteen, niin fyysiseen kuin sosiaaliseenkin elämänlaatuun.
Tutkimuksessa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin valmiita strukturoituja kysely-kaavakkeita Depressioseula GDS-15- sekä Elämänlaatumittari 15D -kaavaketta. Aineisto kerättiin 1.9.2010–15.1.2011 välisenä aikana. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena poikkileikkaustutkimuksena Vaasan Ikäkeskuksessa. Tutkimukseen osallistui 172 vastaajaa, jotka olivat iältään 70–96 vuotta. Vastaajat jaettiin tutkimus- (n=95) ja kontrolliryhmään (n=77). Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS 17.0 -tilasto-ohjelmalla keväällä 2011.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että suurin osa (68,8 %) ikäihmisistä koki terveydentilansa kohtalaiseksi sekä noin puolet (50,9 %) vastaajista koki itsensä hiukan uupuneeksi, väsyneeksi tai voimattomaksi. Tuloksista oli kuitenkin havaittavissa, että hiukan yli puolet vastaajista ei ollut lainkaan ahdistunut (54,9 %) tai masentunut (56,1 %). Naisista hieman alle puolet tunsi itsensä hieman masentuneeksi (40,2 %) ja ahdistuneeksi (42,1 %). Vastaavasti miehistä masentuneeksi itsensä tunsi 25,4 % ja ahdistuneeksi 29,9 % vastaajista.
Tutkimusryhmäläisistä melkein kaikki (83 %) pitivät terveydentilaansa kohtalaisena. Kontrolliryhmäläisistä samoin koki noin puolet (55,4 %) vastaajista. Yllättävä ero ryhmien välillä oli, että kontrolliryhmäläisistä 37,8 % piti omaa terveyttään hyvänä, kun vain 7,4 % tutkimusryhmäläisistä arvioi samoin. Huomattava ero ryhmäläisten välillä oli myös se, että kontrolliryhmäläisistä 8,7 % tunsi itsensä melko tai hyvin ahdistuneeksi kun tutkimusryhmäläisistä vain 1,1 % tunsi samoin.
Jatkotutkimusaiheena olisi mielenkiintoista selvittää kuinka paljon ikäihmisten alkoholin kulutus sekä lääkkeiden käyttö vaikuttaa mielenterveyteen, niin fyysiseen kuin sosiaaliseenkin elämänlaatuun.