Näkymätön lapsi päivähoidossa : Toimintamalleja psyykkisesti sairaiden vanhempien lasten kasvun tukemiseen päivähoidossa
Rintala, Mira Rintala (2009)
Rintala, Mira Rintala
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905263202
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905263202
Tiivistelmä
Kehittämistehtäväni tarkoituksena oli koota infovihkonen päivähoitohenkilöstölle helpottamaan heidän käytännön työtään psyykkisesti sairaiden vanhempien lasten kasvun tukemisessa. Idea vihkosen laatimiseen tuli sosionomiopintoihini liittyneen opinnäytetyön pohjalta. Opinnäytetyössämme saatujen tutkimustulosten mukaan päivähoitohenkilöstö kaipasi lisää tietoa psyykkisesti sairaiden vanhempien lasten kasvun tukemisesta.
Infovihkosta varten selvitin, millä eri tavoin päivähoidossa voidaan tukea psyykkisesti sairaan vanhemman lapsen kasvua ja kehitystä. Kartoitin toimintatapoja kyseisten lasten kasvun tukemiseen haastattelemalla eri sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita sekä keräämällä tietoa päivähoitohenkilöstöltä.
Asiantuntijahaastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Haastateltavat koottiin lumipallotekniikkaa käyttämällä. Asiantuntija haastattelujen lisäksi keräsin käytännön tietoa päivähoitohenkilöstön keskuudesta eläytymismenetelmää käyttämällä. Tutkimusalueeksi määrittyivät Urban-yhteisöaloiteohjelman ydinkohdealueet Helsingissä ja Vantaalla. Alueet olivat valikoituneet Urban-projektiin, koska niissä ilmeni paljon muun muassa pitkäaikaistyöttömyyttä sekä lastensuojelun asiakkuuksia. Oletuksenani oli, että kyseisellä alueella toimivilla päivähoidon työntekijöillä saattaisi olla kokemusta myös psyykkisesti sairaan vanhemman lapsen kasvun tukemisesta.
Sekä haastattelemani asiantuntijat että eläytymismenetelmä tarinoita kirjoittaneet päivähoidon henkilöstön edustajat pitivät päivähoitoa erittäin tärkeänä ennaltaehkäisevänä ja tukea antavana tekijänä psyykkisesti sairaan vanhemman lapsen elämässä. Päivähoito nähtiin jo sinällään hyvänä asiana, joka tuo lapsen elämään säännöllisyyttä, ennustettavuutta ja toimivan arjen mallin. Päivähoito antaa mahdollisuuden myös sosiaalisiin kontakteihin, siellä lapsi kohtaa turvallisia aikuisia sekä ikätovereitaan. Vastauksissaan asiantuntijat ja päivähoitohenkilöstö korostivat tiivistä ja avointa yhteistyötä lapsen vanhempien kanssa, vanhemmuuden tukemista sekä lapsen auttamista vanhemman kautta.
Infovihkosta varten selvitin, millä eri tavoin päivähoidossa voidaan tukea psyykkisesti sairaan vanhemman lapsen kasvua ja kehitystä. Kartoitin toimintatapoja kyseisten lasten kasvun tukemiseen haastattelemalla eri sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita sekä keräämällä tietoa päivähoitohenkilöstöltä.
Asiantuntijahaastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Haastateltavat koottiin lumipallotekniikkaa käyttämällä. Asiantuntija haastattelujen lisäksi keräsin käytännön tietoa päivähoitohenkilöstön keskuudesta eläytymismenetelmää käyttämällä. Tutkimusalueeksi määrittyivät Urban-yhteisöaloiteohjelman ydinkohdealueet Helsingissä ja Vantaalla. Alueet olivat valikoituneet Urban-projektiin, koska niissä ilmeni paljon muun muassa pitkäaikaistyöttömyyttä sekä lastensuojelun asiakkuuksia. Oletuksenani oli, että kyseisellä alueella toimivilla päivähoidon työntekijöillä saattaisi olla kokemusta myös psyykkisesti sairaan vanhemman lapsen kasvun tukemisesta.
Sekä haastattelemani asiantuntijat että eläytymismenetelmä tarinoita kirjoittaneet päivähoidon henkilöstön edustajat pitivät päivähoitoa erittäin tärkeänä ennaltaehkäisevänä ja tukea antavana tekijänä psyykkisesti sairaan vanhemman lapsen elämässä. Päivähoito nähtiin jo sinällään hyvänä asiana, joka tuo lapsen elämään säännöllisyyttä, ennustettavuutta ja toimivan arjen mallin. Päivähoito antaa mahdollisuuden myös sosiaalisiin kontakteihin, siellä lapsi kohtaa turvallisia aikuisia sekä ikätovereitaan. Vastauksissaan asiantuntijat ja päivähoitohenkilöstö korostivat tiivistä ja avointa yhteistyötä lapsen vanhempien kanssa, vanhemmuuden tukemista sekä lapsen auttamista vanhemman kautta.