Kohti monikulttuurista kasvatuskumppanuutta
Satuli, Jaana (2009)
Satuli, Jaana
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905253190
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905253190
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on varhaiskasvatushenkilöstön monikulttuurisen osaamisen kehittyminen kohti monikulttuurista kasvatuskumppanuutta. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kuvata oman työyhteisöni jäsenten monikulttuurisia kokemuksia, monikulttuuriseen osaamiseen liittyviä käsityksiä sekä kehittämis-tarpeita ja -ideoita. Työni kautta hahmottuu kuva yksittäisen työyhteisön osaamisesta sekä kehittämistarpeista.
Lähestyn teoreettista viitekehystäni monikulttuurisen varhaiskasvatuksen käsitteiden kautta, kuten kulttuuri, etnisyys, varhaiskasvatussuunnitelma sekä kasvatuskumppanuus. Tuon esille myös määritelmiä monikulttuuriselle osaamiselle - minkälaisina yksilöiden ominaisuuksina osaaminen nähdään.
Työni on laadullinen tutkielma, jonka tutkimusjoukon muodostivat oman työyhteisöni jäsenet. Tutkimusaineiston muodostivat seitsemän tutkimushaastattelua. Haastattelumenetelmänä käytin teemahaastattelua, jonka avulla tarkoitukseni oli kartoittaa yksilöiden omia kokemuksia sekä käsityksiä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkielman tulosten mukaan merkittäviä monikulttuurisia kokemuksia olivat yhteiset tapahtumat, missä yhdessä tekeminen helpotti vuorovaikutuksen luomista ja toisiin tutustumista. Yhteisen kielen merkitys oli suuri rakentuvassa luottamuksessa. Yhteisen kielen puuttuessa eleiden, olemuksen ja ilmeiden merkitys korostui. Haastattelupäiväkodin vahvuudeksi koettiin avoin suhtautuminen erilaisia kulttuureja kohtaan. Aineistossa osaamisena tuotiin esiin tuli myös kiinnostus, rohkeus ja halu toimia vuorovaikutuksessa. Keskeisiksi kehittämistarpeiksi koettiin kulttuurisen tiedon sekä vanhempien osallisuuden lisääminen päivähoidon arjessa. Tärkeänä osaamisena pidettiin suomi toisena kielenä –opetusta ja opetuksen organisoiminen nähtiin tärkeäksi kehittämiskohteeksi omassa työyhteisössä. Monikulttuurisen kasvatuskumppanuuden toteutuminen tarvitsee uusia työmalleja. Yhtenä menetelmänä tiedon lisäämiseen monikulttuurisista työmalleista nähtiin kokemusten jakaminen toisten varhaiskasvatuksen ammattilaisten kesken.
Lähestyn teoreettista viitekehystäni monikulttuurisen varhaiskasvatuksen käsitteiden kautta, kuten kulttuuri, etnisyys, varhaiskasvatussuunnitelma sekä kasvatuskumppanuus. Tuon esille myös määritelmiä monikulttuuriselle osaamiselle - minkälaisina yksilöiden ominaisuuksina osaaminen nähdään.
Työni on laadullinen tutkielma, jonka tutkimusjoukon muodostivat oman työyhteisöni jäsenet. Tutkimusaineiston muodostivat seitsemän tutkimushaastattelua. Haastattelumenetelmänä käytin teemahaastattelua, jonka avulla tarkoitukseni oli kartoittaa yksilöiden omia kokemuksia sekä käsityksiä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkielman tulosten mukaan merkittäviä monikulttuurisia kokemuksia olivat yhteiset tapahtumat, missä yhdessä tekeminen helpotti vuorovaikutuksen luomista ja toisiin tutustumista. Yhteisen kielen merkitys oli suuri rakentuvassa luottamuksessa. Yhteisen kielen puuttuessa eleiden, olemuksen ja ilmeiden merkitys korostui. Haastattelupäiväkodin vahvuudeksi koettiin avoin suhtautuminen erilaisia kulttuureja kohtaan. Aineistossa osaamisena tuotiin esiin tuli myös kiinnostus, rohkeus ja halu toimia vuorovaikutuksessa. Keskeisiksi kehittämistarpeiksi koettiin kulttuurisen tiedon sekä vanhempien osallisuuden lisääminen päivähoidon arjessa. Tärkeänä osaamisena pidettiin suomi toisena kielenä –opetusta ja opetuksen organisoiminen nähtiin tärkeäksi kehittämiskohteeksi omassa työyhteisössä. Monikulttuurisen kasvatuskumppanuuden toteutuminen tarvitsee uusia työmalleja. Yhtenä menetelmänä tiedon lisäämiseen monikulttuurisista työmalleista nähtiin kokemusten jakaminen toisten varhaiskasvatuksen ammattilaisten kesken.