Kaupan sijainnin ohjaus kaavoituksen keinoin : Sahkon kauppapaikan asemakaavaluonnos Huittisten kaupungissa
Ojala, Ulla (2011)
Ojala, Ulla
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105045916
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105045916
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee kaupan sijaintia ohjaavaa lainsäädäntöä ja kaavoituksen tueksi julkaistuja kauppaa koskevia ympäristöministeriön oppaita. Sovelluskohteena on Sahkon kauppapaikan kaavoitus Huittisten kaupungissa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään kaupan sijaintia ohjaavaa säädöspohjaa, sijainnin ohjauksessa havaittuja ongelmia sekä ohjausmenetelmien kehittämistarvetta 2000-luvun aikana. Kaupan sijainnin ohjausta selvitetään lähtien yleispiirteisten kaavojen laatimista ohjaavista valtakunnallista alueidenkäyttötavoitteista edeten maankäytön suunnittelujärjestelmän mukaisesti maakuntakaavatasolta kuntien yleis- ja asemakaavoihin. Eri kaavatasoille lainsäädännössä määritellyt tavoitteet, sisältövaatimukset ja suunnitteluperiaatteet käydään läpi ja tutkitaan niiden ohjausvaikutusta kaupan rakentamiseen. Teoriaosuuden lopuksi luodaan katsaus maankäyttö- ja rakennuslain muutoksiin, joiden päätavoitteena on selkiyttää vähittäiskauppaa koskevia säännöksiä ja koota ne yhdeksi kokonaisuudeksi lakiin.
Sovellusosassa tarkastellaan kohdealueen kaavoitusprosessia kokonaisuutena maankäytön suunnittelujärjestelmän mukaisesti. Aluksi käsitellään Satakunnan maakuntakaavan laatimista kaupan alueiden osalta edeten Huittisten kaupungin keskustan ja sen lievealueiden oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadintaan ja siinä esitettyihin kauppaa koskeviin kaavamääräyksiin ja aluerajauksiin. Yleiskaavaehdotusta valmisteltaessa laadittiin kauppaa koskevia tarkentavia selvityksiä ja käytiin laajaa vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa kauppaa koskevasta kaavaratkaisusta.
Asemakaavaluonnos perustuu alueelle laadittuun yleissuunnitelmaan, sen vaikutusten arviointiin ja yleiskaavaehdotukseen. Asemakaavamääräyksillä on ohjattu alueelle sijoittuvan kaupan toimialaa, määrää, rakennusten arkkitehtonista ilmettä ja ympäristörakentamista. Asemakaavaluonnoksen arvioidut kaupalliset vaikutukset ovat seututasoisia ja liikenteelliset vaikutukset kohdistuvat pääasiassa suunnittelualueen ulkopuoliselle katuverkolle sekä jossain määrin päätieverkolle.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään kaupan sijaintia ohjaavaa säädöspohjaa, sijainnin ohjauksessa havaittuja ongelmia sekä ohjausmenetelmien kehittämistarvetta 2000-luvun aikana. Kaupan sijainnin ohjausta selvitetään lähtien yleispiirteisten kaavojen laatimista ohjaavista valtakunnallista alueidenkäyttötavoitteista edeten maankäytön suunnittelujärjestelmän mukaisesti maakuntakaavatasolta kuntien yleis- ja asemakaavoihin. Eri kaavatasoille lainsäädännössä määritellyt tavoitteet, sisältövaatimukset ja suunnitteluperiaatteet käydään läpi ja tutkitaan niiden ohjausvaikutusta kaupan rakentamiseen. Teoriaosuuden lopuksi luodaan katsaus maankäyttö- ja rakennuslain muutoksiin, joiden päätavoitteena on selkiyttää vähittäiskauppaa koskevia säännöksiä ja koota ne yhdeksi kokonaisuudeksi lakiin.
Sovellusosassa tarkastellaan kohdealueen kaavoitusprosessia kokonaisuutena maankäytön suunnittelujärjestelmän mukaisesti. Aluksi käsitellään Satakunnan maakuntakaavan laatimista kaupan alueiden osalta edeten Huittisten kaupungin keskustan ja sen lievealueiden oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadintaan ja siinä esitettyihin kauppaa koskeviin kaavamääräyksiin ja aluerajauksiin. Yleiskaavaehdotusta valmisteltaessa laadittiin kauppaa koskevia tarkentavia selvityksiä ja käytiin laajaa vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa kauppaa koskevasta kaavaratkaisusta.
Asemakaavaluonnos perustuu alueelle laadittuun yleissuunnitelmaan, sen vaikutusten arviointiin ja yleiskaavaehdotukseen. Asemakaavamääräyksillä on ohjattu alueelle sijoittuvan kaupan toimialaa, määrää, rakennusten arkkitehtonista ilmettä ja ympäristörakentamista. Asemakaavaluonnoksen arvioidut kaupalliset vaikutukset ovat seututasoisia ja liikenteelliset vaikutukset kohdistuvat pääasiassa suunnittelualueen ulkopuoliselle katuverkolle sekä jossain määrin päätieverkolle.