Ulosottovalitus muutoksenhakukeinona ja valitusprosessi : Tutkimus vuosina 2008–2009 tehdyistä ulosottovalituksista Oulun seudun ulosottoviraston toimialueella
Määttä, Noora (2011)
Määttä, Noora
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061011761
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061011761
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan ulosottolaitoksen oikeussuojajärjestelmään kuuluvaa oikeussuojakeinoa, ulosottovalitusta. Se on perinteinen tapa hakea muutosta täytäntöönpanotoimeen tai ulosottomiehen tekemään päätökseen (UK 11:1.1 §). Työn tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten ulosottovalituksen käsittelyprosessi etenee vaihe vaiheelta ulosottovirastossa ja käräjäoikeudessa, 2) Millaisiin ulosottomiehen tekemiin päätöksiin tai täytäntöönpanotoimiin on haettu muutosta Oulun seudun ulosottoviraston toimialueella valittamalla Oulun käräjäoikeuteen, 3) Kuka muutoksenhakijana on ollut, 4) Millä tavoin ulosottovalitus on käsitelty ja ratkaistu Oulun käräjäoikeudessa ja 5) Onko Oulun käräjäoikeuden päätöksestä valitettu Rovaniemen hovioikeuteen ja kuinka Rovaniemen hovioikeus on ratkaissut valituksen.
Työn tarkoituksena on selittää ulosottovalituksen käsittelyprosessi kokonaisuudessaan ja tutkia Oulun seudun ulosottoviraston toimialueella vuosina 2008–2009 vireille tulleita ulosottovalituksia. Aihe on rajattu ulosottovalituksiin, jotka ovat tulleet vireille Oulun seudun ulosottoviraston toimialueella vuosina 2008–2009, jolloin ulosottokaari on ollut jo voimassa. Opinnäytetyön aihe on saatu toimeksiantona Oulun seudun ulosottovirastosta.
Opinnäytetyön tietoperustana on käytetty voimassa olevaa lainsäädäntöä. Työn kannalta keskeisimpiä lakeja ovat ulosottokaari (15.6.2007/705) ja oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4). Lähteinä on käytetty myös lain esitöitä, lainkäyttöratkaisuja, oikeuskirjallisuutta ja asiantuntijakirjoituksia. Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä on käytetty lainopillista ja kvantitatiivista menetelmää. Aineiston kerääminen on toteutettu systemaattisena havainnointina, joka pohjautuu opinnäytetyön tekijän tekemiin havaintoihin. Aineistoa on kerätty Oulun käräjäoikeuden päätöksistä, joilla on ratkaistu Oulun seudun ulosottoviraston toimialueella vuosina 2008–2009 vireille tulleet ulosottovalitukset. Tutkimuksessa on otettu huomioon myös Rovaniemen hovioikeuden päätökset, joilla on ratkaistu Oulun käräjäoikeuden päätöksestä tehty valitus.
Ulosottovalituksen käsittelyprosessi rakentuu kolmesta vaiheesta: ulosottoviraston toimista ennen valituskirjelmän toimittamista, ulosottoviraston toimista valituskirjelmän toimittamisen jälkeen ja ulosottovalituksen käsittelystä toimivaltaisessa käräjäoikeudessa. Tutkimuksen kautta on saatu seuraavanlaisia tuloksia ulosottovalituksista, jotka ovat tulleet vireille Oulun seudun ulosottoviraston toimialueella vuosina 2008–2009. Yleisin muutoksenhaun kohde on ollut irtaimen omaisuuden ulosmittauspäätös. Tavallisin muutoksenhakija on ollut velallinen. Vireille tullut ulosottovalitus on tavallisesti käsitelty kirjallisesti käräjäoikeuden kansliassa ja useimmiten ulosottovalitus on hylätty. Käräjäoikeuden päätöksestä on valitettu vain harvoin hovioikeuteen. Tilanteissa, joissa valitus hovioikeuteen on kuitenkin tehty, käräjäoikeuden päätöstä ei lähtökohtaisesti ole muutettu.
Jatkotutkimuksen kohteena voisivat lähitulevaisuudessa olla ulosottovalitukset, jotka ovat tulleet vireille Oulun seudun ulosottoviraston toimialueella vuoden 2009 jälkeen. Toisena mahdollisena jatkotutkimuksena voisi toteuttaa samankaltaisen tutkimuksen jossakin toisessa ulosottopiirissä vireille tulleiden ulosottovalitusten osalta. Kolmanneksi ulosottovalituksia voisi tutkia esimerkiksi kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän pohjalta.
Työn tarkoituksena on selittää ulosottovalituksen käsittelyprosessi kokonaisuudessaan ja tutkia Oulun seudun ulosottoviraston toimialueella vuosina 2008–2009 vireille tulleita ulosottovalituksia. Aihe on rajattu ulosottovalituksiin, jotka ovat tulleet vireille Oulun seudun ulosottoviraston toimialueella vuosina 2008–2009, jolloin ulosottokaari on ollut jo voimassa. Opinnäytetyön aihe on saatu toimeksiantona Oulun seudun ulosottovirastosta.
Opinnäytetyön tietoperustana on käytetty voimassa olevaa lainsäädäntöä. Työn kannalta keskeisimpiä lakeja ovat ulosottokaari (15.6.2007/705) ja oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4). Lähteinä on käytetty myös lain esitöitä, lainkäyttöratkaisuja, oikeuskirjallisuutta ja asiantuntijakirjoituksia. Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä on käytetty lainopillista ja kvantitatiivista menetelmää. Aineiston kerääminen on toteutettu systemaattisena havainnointina, joka pohjautuu opinnäytetyön tekijän tekemiin havaintoihin. Aineistoa on kerätty Oulun käräjäoikeuden päätöksistä, joilla on ratkaistu Oulun seudun ulosottoviraston toimialueella vuosina 2008–2009 vireille tulleet ulosottovalitukset. Tutkimuksessa on otettu huomioon myös Rovaniemen hovioikeuden päätökset, joilla on ratkaistu Oulun käräjäoikeuden päätöksestä tehty valitus.
Ulosottovalituksen käsittelyprosessi rakentuu kolmesta vaiheesta: ulosottoviraston toimista ennen valituskirjelmän toimittamista, ulosottoviraston toimista valituskirjelmän toimittamisen jälkeen ja ulosottovalituksen käsittelystä toimivaltaisessa käräjäoikeudessa. Tutkimuksen kautta on saatu seuraavanlaisia tuloksia ulosottovalituksista, jotka ovat tulleet vireille Oulun seudun ulosottoviraston toimialueella vuosina 2008–2009. Yleisin muutoksenhaun kohde on ollut irtaimen omaisuuden ulosmittauspäätös. Tavallisin muutoksenhakija on ollut velallinen. Vireille tullut ulosottovalitus on tavallisesti käsitelty kirjallisesti käräjäoikeuden kansliassa ja useimmiten ulosottovalitus on hylätty. Käräjäoikeuden päätöksestä on valitettu vain harvoin hovioikeuteen. Tilanteissa, joissa valitus hovioikeuteen on kuitenkin tehty, käräjäoikeuden päätöstä ei lähtökohtaisesti ole muutettu.
Jatkotutkimuksen kohteena voisivat lähitulevaisuudessa olla ulosottovalitukset, jotka ovat tulleet vireille Oulun seudun ulosottoviraston toimialueella vuoden 2009 jälkeen. Toisena mahdollisena jatkotutkimuksena voisi toteuttaa samankaltaisen tutkimuksen jossakin toisessa ulosottopiirissä vireille tulleiden ulosottovalitusten osalta. Kolmanneksi ulosottovalituksia voisi tutkia esimerkiksi kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän pohjalta.