Hoitohenkilökunnan ohjausvalmiudet ja elämäntapaohjauksen toteutuminen : Kysely alaraajojen valtimonkovetustautia sairastavia potilaita ohjaavalle hoitohenkilökunnalle
Kämäräinen, Hanna; Koikkalainen, Karoliina (2011)
Kämäräinen, Hanna
Koikkalainen, Karoliina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060711328
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060711328
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Keski–Suomen keskussairaalan urologian-, verisuoni- ja yleiskirurgian osasto. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää alaraajojen valtimonkovetustautia sairastavien potilaiden elämäntapaohjauksen toteutumista sekä siihen vaikuttavia tekijöitä ja hoitohenkilökunnan ohjausvalmiuksia heidän itsensä arvioimana. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää alaraajojen valtimonkovetustautia sairastavien potilaiden elämäntapaohjauksen kehittämisessä.
Aineisto kerättiin Digium–kyselyohjelmiston avulla, kvantitatiivista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Tutkimustulokset analysoitiin muuttamalla tulokset prosenteiksi ja keskiarvoiksi sekä luokittelemalla puoliavointen kysymysten vastaukset teemojen mukaisesti.
Ohjausvalmiudet koettiin pääosin hyväksi. Ohjausvalmiuksien vahvuutena pidettiin pitkää työkokemusta ja ajankohtaista tietoa, elämänkokemusta sekä omia terveellisiä elämäntapoja. Vähäinen kokemus alaraajojen valtimonkovetustautia sairastavien potilaiden elämäntapaohjauksen toteuttamisesta sekä vähäinen tietoperusta koettiin ohjausvalmiuksien kehittämiskohteeksi. Ohjausmenetelmänä käytettiin ainoastaan yksilöohjausta ja suurin osa vastanneista hyödynsi kirjallisia potilasohjeita toteuttaessaan elämäntapaohjausta. Kyselyyn osallistuneista yli puolet koki mahdollisuuden toteuttaa elämäntapaohjausta vain satunnaisesti. Hyvä ohjausmateriaali sekä oma ja työyhteisön kiinnostus edistivät elämäntapaohjauksen toteutumista. Elämäntapaohjauksen toteutumista estivät kiire sekä tiedon ja ajan puute.
Opinnäytetyön tulosten myötä osastolla työskentelevä hoitohenkilökunta sai ajankohtaista tietoa elämäntapaohjauksen toteutumisesta sekä ohjausvalmiuksista. Hoitohenkilökunnalla on mahdollisuus hyödyntää tietoa kehittäessään elämäntapaohjausta yhä vaikuttavammaksi.
Aineisto kerättiin Digium–kyselyohjelmiston avulla, kvantitatiivista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Tutkimustulokset analysoitiin muuttamalla tulokset prosenteiksi ja keskiarvoiksi sekä luokittelemalla puoliavointen kysymysten vastaukset teemojen mukaisesti.
Ohjausvalmiudet koettiin pääosin hyväksi. Ohjausvalmiuksien vahvuutena pidettiin pitkää työkokemusta ja ajankohtaista tietoa, elämänkokemusta sekä omia terveellisiä elämäntapoja. Vähäinen kokemus alaraajojen valtimonkovetustautia sairastavien potilaiden elämäntapaohjauksen toteuttamisesta sekä vähäinen tietoperusta koettiin ohjausvalmiuksien kehittämiskohteeksi. Ohjausmenetelmänä käytettiin ainoastaan yksilöohjausta ja suurin osa vastanneista hyödynsi kirjallisia potilasohjeita toteuttaessaan elämäntapaohjausta. Kyselyyn osallistuneista yli puolet koki mahdollisuuden toteuttaa elämäntapaohjausta vain satunnaisesti. Hyvä ohjausmateriaali sekä oma ja työyhteisön kiinnostus edistivät elämäntapaohjauksen toteutumista. Elämäntapaohjauksen toteutumista estivät kiire sekä tiedon ja ajan puute.
Opinnäytetyön tulosten myötä osastolla työskentelevä hoitohenkilökunta sai ajankohtaista tietoa elämäntapaohjauksen toteutumisesta sekä ohjausvalmiuksista. Hoitohenkilökunnalla on mahdollisuus hyödyntää tietoa kehittäessään elämäntapaohjausta yhä vaikuttavammaksi.