Verkostoitunut polttopuuliiketoiminta Keski-Suomessa
Nuutinen, Henna (2011)
Nuutinen, Henna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053110496
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053110496
Tiivistelmä
Suomen pientaloissa poltetaan 6,7 miljoonaa kuutiometriä polttopuuta vuosittain. Puu on uusiutuva energianlähde, joten sen käyttö tulee todennäköisesti lisääntymään. Valmiin polttopuun kysyntä kasvaa kaupunkien omakotitaloalueilla. Kysyntään vastatakseen polttopuuyrittäjät kaipaavat toimintaansa uusia toimintamalleja. Yrittäjien keskuudessa kiinnostus verkostoitumiseen on lisääntynyt.
Opinnäytetyössä selvitettiin, miten polttopuuyrittäjä voi toimia verkostoitumalla, yhteistyössä muiden yrittäjien kanssa. Tavoitteena oli kehittää uusia, verkostoituneita liiketoimintamalleja Keski-Suomen toimintaympäristöön. Työssä syntyneitä malleja voidaan hyödyntää suuntaa antavina esimerkkeinä polttopuuliiketoiminnassa. Verkostoitumisen on sanottu olevan pienten yritysten paras kehittymiskeino. Polttopuuyrittäjät toimivat usein sivutoimisina. Polttopuuyrittäjien toimintaympäristöä kuvattiin Keski-Suomen alueella. Työssä esiteltiin tyypilliset asiakaskunnat, asiakkaiden sijoittuminen sekä asiakkaiden ostokäyttäytyminen.
Tutkimuksessa haastateltiin kahta polttopuuyrittäjää ja yhtä jo verkostoitunutta toimijaa. Yrittäjien toiminnasta muodostui kuva tyypillisestä keskisuomalaisesta klapiyrittäjästä. Yrittäjät olivat kiinnostuneita kehittämään tuotantoaan verkostoitumisen avulla, ja heille luotiin uudet toimintamallit. Yrittäjä A:n tuotantoa kuvattiin myös kannattavuuslaskelmilla, jotka tehtiin sekä nykyisen että verkostoituneen liiketoiminnan osalta. Laskelma osoitti, että verkostoituminen kuljetuksen osalta alensi tuotantokustannuksia ja siten myös paransi tuotannon kannattavuutta.
Verkostoituminen kannattaa, jos yhteistyökumppani valitaan huolella ja toiminta suunnitellaan kunnolla. Verkosto voi olla avuksi esimerkiksi markkinoinnissa, kuljetuksessa tai klapien kuivauksessa. Verkoston avulla voidaan myös perustaa yhtymä, joka myy ja markkinoi tuotteitaan yhdessä.
Opinnäytetyössä selvitettiin, miten polttopuuyrittäjä voi toimia verkostoitumalla, yhteistyössä muiden yrittäjien kanssa. Tavoitteena oli kehittää uusia, verkostoituneita liiketoimintamalleja Keski-Suomen toimintaympäristöön. Työssä syntyneitä malleja voidaan hyödyntää suuntaa antavina esimerkkeinä polttopuuliiketoiminnassa. Verkostoitumisen on sanottu olevan pienten yritysten paras kehittymiskeino. Polttopuuyrittäjät toimivat usein sivutoimisina. Polttopuuyrittäjien toimintaympäristöä kuvattiin Keski-Suomen alueella. Työssä esiteltiin tyypilliset asiakaskunnat, asiakkaiden sijoittuminen sekä asiakkaiden ostokäyttäytyminen.
Tutkimuksessa haastateltiin kahta polttopuuyrittäjää ja yhtä jo verkostoitunutta toimijaa. Yrittäjien toiminnasta muodostui kuva tyypillisestä keskisuomalaisesta klapiyrittäjästä. Yrittäjät olivat kiinnostuneita kehittämään tuotantoaan verkostoitumisen avulla, ja heille luotiin uudet toimintamallit. Yrittäjä A:n tuotantoa kuvattiin myös kannattavuuslaskelmilla, jotka tehtiin sekä nykyisen että verkostoituneen liiketoiminnan osalta. Laskelma osoitti, että verkostoituminen kuljetuksen osalta alensi tuotantokustannuksia ja siten myös paransi tuotannon kannattavuutta.
Verkostoituminen kannattaa, jos yhteistyökumppani valitaan huolella ja toiminta suunnitellaan kunnolla. Verkosto voi olla avuksi esimerkiksi markkinoinnissa, kuljetuksessa tai klapien kuivauksessa. Verkoston avulla voidaan myös perustaa yhtymä, joka myy ja markkinoi tuotteitaan yhdessä.